Anna äänesi kuulua. Perusta blogi!

Vielä koulusta..

Leppoisa lauantaiaamu. Hiljainen liikenteen suhina, välillä pysähtyen liikennevalojen ohjailemana, sitten taas jatkavat matkaa, kuka minnekkin..

Ilma on kuin linnunmaito, tuoksuen elokuulle.

Olotilassa hörpin kahvia, lehteä silmäillen..  Ajatukset menee jonnekkin kauas.. huomaan juuttuneeni eiliseen/ tähänpäivään vuoronperään peilaten.

Olen ajassa.

Ohjaajana teologian tohtori Kari Kuula.

Miten tuttua miettiikään hän tänään. Huoli kantaa koteihin joista lähti koulutielle murrosikäinen nuori joka on vieras itselleenkin, saati sitten koti/ koulupiirille. Kuohuva murrosikä on täynnä elämisen energiaa ja se hallitsee koko elämää laidasta laitaan. Koulu on pieni soppi sielussa, sille ei ole oikein tilaa missään, siksi kai tekee mieli häiriköidä, kuka nyt lillukanvarsiin  haluaa tahmota?

Murrosikä kestää toisilla vähemmän aikaa, toisille jää vuosiksi.  Se aika kasvaa vastuuntuntoiseksi aikuiseksi on kodeissa se haastavin aika. Opin tarjonta ja sen vastaanotto vaatii taitoa vanhemmilta ujuttaa oppi lapsen/ nuoren aivokoppaan.

Kahvi  on jäähtynyt mukissa, aurinko kiertynyt nurkan taa.. Minne karkasi ajatukseni taas?

Minä, lehti edelleen sylissä.

Leppoisaa lauantaita

Maire Kröger

Jätä kommentti

*