Anna äänesi kuulua. Perusta blogi!

Maakunnat tulevat – jääviys uhkaa rehottaa

Kohta on maakuntavaalit ja presidentinvaalit. Juuri olemme selvinneet kuntavaaleista. Lisäksi edessä häämöttävät eduskuntavaalit ja sitten EU-vaalit. Siis viidet vaalit kahden vuoden ajanjaksolla. Ei ole varsinaista normien purkua tämä maakuntien uusi rooli. Yksi kerros lisää, jossa voi käydä valtakamppailuja.
Tässä vaalihumussa on monia näkökulmia, jotka askarruttavat minua. Ensimmäisenä mieleen tulee pieni huoli: kuinka puolueilla riittää rahaa ja resursseja kaikkiin näihin kampanjoihin? No, kampanjat rakentunevat sitten niillä varoilla mitä on. Toisekseen nousee tietysti kysymys, löytyykö kaikkiin näihin tehtäviin päteviä ja innokkaita ehdokkaita.

Siinä näen uhan. Entä jos ehdokkaiden määrä ei oikeasti lisäänny, vaan uusiin tehtäviin hakeutuvat ne ihmiset, jotka jo valmiiksi ovat mukana politiikassa ja ovat tulleet valituiksi luottamustoimiin? Onko meillä pian superedustajia, jotka tekevät päätöksiä ja jakavat rahaa niin eduskunnassa, maakunnassa kuin kuin kunnassakin?
Jokainen ihminen ymmärtää, että tuollaisessa asetelmassa on kylvetty sisään miljoona ja yksi pientä ja isoa eturistiriitaa, jääviyttä ja muuten vain vaikeita asetelmia. Rahaa jaetaan eduskunnasta maakunnille ja sieltä sitten eteenpäin. Sama ihminen ei voi olla päättämässä kaikissa näissä pöydissä.
Rahat ovat tietysti vain yksi puoli asiasta. Sitten on esimerkiksi tilanteita, joissa mietitään erilaisia tehtävänjakoja alueiden ja keskuksien välillä. On helppo kuvitella, että eturistiriitoja riittää.
Otan minimaalisen esimerkin, joka kuitenkin kuvaa asiaa: Sipoosta otettiin pala Helsingille. Hallituspuolue kokoomus ajoi asiaa, mutta Sipoon kokoomus vastusti. Muissakin puolueissa kävi samoin. Tällaisissa asioissa yksi edustaja voi äkkiä olla montaa mieltä.

Nyt on hyvä ja korkea aika pysähtyä keskustelemaan tästä kysymyksestä. Olisiko aiheellista luoda säännöksiä siitä, kuinka monella pallilla yksi edustaja voi istua. Onhan jo kunnanvaltuutetun ja kansanedustajan työn yhdistäminen asia, josta on aiheesta keskusteltu – ja asia, joka joissakin maissa on kielletty.
On kaikille helpompaa, jos luomme pelisäännöt nyt, emmekä sitten kun on liian myöhäistä.

Kommentit

  • Tuntematon sotilas

    Minä, joka kasvoin Nordsjössä, en tunne enää omaa lapsuus-, ja nuoruusmaisemaani, kivikylä kun on ja vain harvoja alkuperäisiä asukkaita, joista iso osa on suomenruotsalaisia on enää jäljellä. Sipookin on aina ollut satoja vuosia alkuperäisväestön, sanoisin rannikon väen asuinaluetta ja siksi sivistysaluetta. Nyt sinne ovat muuttaneet nämä keltanokat, joita eivät takuulla alkuperäiset asukkaat hyvällä katso, kun nousukkaita ovat. Meren rannalla kasvaneet ovat suurten visoiden ihmisiä.

  • torpanäijä

    teesejä jokunen

    1. puoluetukia nostetaan koska vaaleja, puolueen edustajia ja hallintohimmeleitä tulee lissä ?
    2. Kehittyvien maakuntien Suomi on KEPUn pitkään ajama malli, jolla KEPU betonoi itselleen tietyn vallan ja samalla tietyt rahat itselleen ?
    3. verorahoja jatkossa jaetaan vieläkin tökerömmin kuin tähän asti on tehty ?

    4. demokratia on suomen pahe, annetaan valtaa, joka ei ole missään suhteessa kapasiteettiin ? (esimerkkejä mm. jokunen ministeri)

Jätä kommentti

*