Anna äänesi kuulua. Perusta blogi!

Nettosin yli 300 000 markkaa julkisuudella!

Helsingin Sanomat julkaisi kuuden sivun artikkelin Kuukausiliitteessänsä julkisuuden henkilö Maisa Torpasta. Siinä kerrotaan, kuinka Torppa blogeineen ja Instagram-tileineen toimii ikään kuin mainosalustana sadoille tuotteille, käyttää julkisuuttaan hyväksi ansaitakseen rahaa. Juttu yritti kuvata ilmiötä, mutta epäonnistui siinä siksi, että siitä syntyi kuva, että Torppa on hyötynyt julkisuudesta erityisen paljon ja osannut käyttää sitä hyväkseen. No ensinnäkään hänen seuraajamääränsä sosiaalisessa mediassa ovat vaatimattomat, eivätkä hänen muutkaan liiketoimet julkisuuden avulla ole olleet kovin tuottoisia. Itse asiassa voisi sanoa, että julkisuudesta on ollut nuorelle naiselle vain haittaa. Hänen vuositulonsa vuonna 2010 olivat 4200 euroa. Vuonna 2011 ne olivat 8000 euroa ja vuonna 2015 10 000 euroa. Kun köyhyysrajaksi on määritelty 14 000 euron vuositulot, niin juttu antaa täysin väärän kuvan julkisuuden hyödyistä.

Sinänsä on tietysti totta, että kyllä julkisuudesta on myös hyötyä. Itse olen ollut lehtien palstoilla 30 vuotta ja minusta on kirjoitettu jos jonkinnäköisiä juttuja. Ne ovat antaneet minusta ristiriitaisen kuvan – jossa on toki paljon totuuspohjaa! Olen pyrkinyt sanomaan julkisuudessa aina niin kuin aidosti ajattelen, onpahan kuva minusta ainakin mahdollisimman rehellinen.
Julkisuuttahan on tunnetusti täysin mahdotonta hallita, siitä olen täysin samaa mieltä. Ja usein on niin, että aika monesta ikävästä uutisesta saa syyttää vain itseään… Mutta kriittisiä juttuja on turha itkeä, jos leikkiin on kerran lähtenyt. Kaavahan on kaikille tuttu: ensin uusi julkisuuden hahmo nostetaan jalustalle, koska positiiviset uutiset ovat vielä uutisarvoisia. Kun aikaa kuluu, uutuusarvo poistuu ja silloin vain negatiivisilla uutisilla tästä hahmosta on uutisarvoa. Niin se vain menee.

Mutta onneksi olen julkisuudesta ollut paljon apua myös liikemaailman projekteilleni. Olen saanut uusille avauksilleni näkyvyyttä. Se on tietysti täysin oikein – eihän se niin voi olla, että media on ainoa hyötyjä. Ikinä en ole pyytänyt haastatteluista rahaa – paitsi yhden kerran. Nimittäin rahoittaakseni yksinpurjehdustani myin tarinat siitä yksinoikeudella. Kolme mediaa kilpaili yksinoikeudesta, ja kaikki olivat valmiita maksamaan suurin piirtein saman verran. Lopulta sopimus syntyi Seuran kanssa: hinta oli vähän oli 300 000 markkaa. Se lienee yksi suurimmista sopimuksista kautta aikojen!
Nyt vetäydyn heinäkuuksi blogijulkisuudesta, hyvää kesää kaikille!

Kommentit

  • Mustamies

    Jallis reluaa suurilla saavutuksillaan, ei kaikki voi Suomessa olla ”kuuluisuuksia”.
    Mustamies toivottaa Jallikselle hyvvee kesälommoo!
    Syksyllä ei Jalliskaa voi pittee lommoo, kun hänen pittää luistella sen mustan-lätkän perässä.

  • Mustamies

    Rahamiehen varpaille ei sua astua, eikä edes kommentoijja.
    Nimim. on kokkeiltu !

Jätä kommentti

*