Anna äänesi kuulua. Perusta blogi!

Mölymäellä

EILEN JA TÄNÄÄN

Seison Myhkyrinmäen päällä, rantakallioilla, katse kohden Kuopionlahden maisemaa. Siirryn ajatuksissani 1800-luvulle. Vesiraja ulottuu jalkaini juureen, laaja Kallavesi liplattaa edessäni, etuvasemmalla siintää kirkonmäki ja kaupunki.  Kuopio on saari.

Tasavallankadulta kohden Mölymäkeä

50-luvun muisteloissa  kerrotaan rantaviivan vetäytyneen, edessä on rantaniitty, ns. paska-aho ja venevalkama sekä täytemaalle rakennettu kaupungin halkoklaani. Näin kertoo ystäväni Urkki Keinänen nuoruusvuosistaan (1956-1966) kirjoitetussa kirjassa  ”Aarneenkalliontie KOLME TAVALLISTA JA RIMPAT”  (Markku Kisonen, Kari Holopainen, Urho Keinänen ja Alpo Kisonen, kirjaan voi tutustua Kuopion kirjastossa sekä VB-museossa)

Aarneenkalliontie on Mölymäen alarinteessä. Kuopio oli kaavoittanut koko alueen Haapaniemen huvila-alueeksi, mutta muutti kaavan 1950-luvulla teollisuusalueeksi, kun Saastamoisen rullatehdas aloitti toimintansa. Työläisille rakennettiin asuntoja tehtaan läheisyyteen, omakotitaloja, 2-kerroksisia puisia rivitaloja sekä Haapaniemen puolelle jopa Sveitsin tunturitalojen tyyppisiä puutaloja.

Vain yksi huvila ehdittiin rakentaa. Mielenkiintoista on, että alue sai nimensä huvilan omistajan Elisabeth Stenius-Aarneenkallion (o.s Gripenberg) mukaan. Tämä Minna Canthin aikalainen(1847-1927) ja Kuopion Naisyhdistyksen jäsen oli varsin aikaansaapa ja merkittävä henkilö. Hän oli  perustamassa mm. Kuopion talouskoulua ja  Kuopion yhteislyseota, jossa hän toimi kieltenopettajana. Elisabeth-rouvan patsas on rannan tuntumassa puistoalueella.

Aarneenkalliolla oli 1950-luvulla myös Oskari Rissasen Puijon Suksi suksitehdas.

Kun tänään tammikuisena päivänä 2017 kiertelen pitkin ja poikin Mölymäkeä, herää monia kysymyksiä.

Miten ihmeessä Mölymäki on monen kuopiolaisen mielestä niin tärkeä alue, kun eihän se ole edes kaupunginosa, vain pieni alue Kuopionlahden päässä. Kun kyselen kadulla vastaantulijoilta, missä menee Mölymäen, Niiralan ja Haapaniemen rajat, ei kukaan tunnu tietävän.

1962 ja -72 rakennettiin Myhkyrinkadun molemmin puolin porrasteetuja terassitaloja ja myöhemmin lisää Tasavallankadun varteen

Useimmat sanoivat, että nuo 1950-luvulla rakennetut 8-kerroksiset aravarakenteiset pistetalot nyt ainakin kuuluvat Mölymäkeen. Tarinan mukaan nimi Mölymäki nimi syntyi, kun kun taloihin muutti runsaasti suurperheitä ja mölyä riitti. Ja tietysti porrastetut terassitalot.

Urkki Keinäsellä oli tarkin rajaus: Savonkatu-Presidentinkatu-Kaartokatu, Areena jalkapallostadion, pistetalot ja Kauppaoppilaitos ”Mölymäen yliopisto” sekä terassitalot kuuluvat alueeseen.

Wikipedia kertoo, että Haapaniemen pohjoisosan mäkeä ja kallioita on alettu kutsumaan Mölymäeksi. Ja tosiaan kalliot luolineen ovat Myhkyrinmäen merkittävä, näkyvä osa.

Kun luin Aarneenkalliontie kirjaa, syntyi mielikuva yhteisöllisyydestä, kodinomaisesta asumisesta rintarinnan, toisiaan auttaen. Alueen asukkaat hoitivat käytännön talonmiehen työt, talojen ja saunan lämmitykset ja teiden auraukset kukin vuorollaan. Lapset leikkivät yhdessä, isommat katsoivat pienimpien perään. Vieressä olivat hyppyrimäet ja omenatarha, rajoja etsittiin ja koeteltiin, kavereita riitti, syntyi tappelun nujakoita ja poikajengi sekä Mölymäen veijarit.

Eikä sovi unohtaa kirjailija  Sirpa Kähköstä. Kerrostalojen vieressä, Haapaniemenkadun kulmassa oli puutalokortteli, jonka elämää olemme saaneet lukea Sirpan kirjoista ja Kuopion muisteloista.

Hänelle luovutettiin merkittävistä ansioistaan Kuopion ja lähihistorian hyväksi tehdystä työstä Kuopio mitali kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12.2016.

Ote Sirpa Kähkösen kiitospuheesta, jossa hän palaa historiaamme Kuopio-mitalin luovutustilaisuudesta:

”Rajamaalla sijaitsee myös tämä Musiikkitalo. Siellä missä vanha kaupunki päättyy. Kuopionlahdelta avautuu vesireitti Intiaan saakka ja tiereitti etelään, pääkaupunkiin. Kuopionlahti on portti kaupunkiin ja kaupungista pois, kohti tehtaiden yhteisöä, Haapaniemeä, joka pitkään oli villi, rapainen, valaisematon ja vailla kunnallistekniikkaa. Kuopionlahden portin kautta kuljettiin torille, kaupungin kiviseen sydämeen, jossa asuivat maallinen ja hengellinen valta, kaupankäynti ja koulutus.

…Kaikki sukuni asuinsijat tästä kaupungista, kaikki se on mennyttä, osin unohdettuakin, keisarit, palatsit, tehtaantytöt kuraisissa kengissään, rakastavaiset parit Majakan puupenkeillä, pikkupojat jotka ostivat koneenkäyttäjältä selluloidifilmiä ja polttivat sitä suurennuslaseilla kevään auringossa.
Mutta vaikka kivinen elokuvateatteri on kadonnut, ja majakka sen julkisivusta, muistojen majakat välkkyvät yhä mielessämme, tässä pienessä kaupungissa, suurten ihmisten, aatteiden, ajatusten, kamppailujen, taiteen muistot joita kukaan ei voi sammuttaa, kun ne kerran ovat syttyneet.
Kiitän lämpimästi osakseni tulleesta kunnianosoituksesta ja saamastani Kuopio-mitalista kaikkia tämän kaupungin asukkaita, menneitä, nykyisiä ja tulevia, pienimmästä suurimpaan.
Te teette kaupungin elämällä siinä.”
MÖLYMÄKI HUOMENNA
Kuka tietää? Paljon on suunnitelmia, arkkitehtikilpailu, tavoitteena rakentaa Presidentinkadun oppilaitosalue suureksi asuinalueeksi korkeine kerrostaloineen ja liikekeskuksineen ja uusi 6000-paikkainen jalkapallostadion ja tapahtuma-areena.

Areena jalkapallostadion

 
Juuri nyt on päätösten aika. On hyvä, että Kuopio kehittyy ja kasvaa, mutta samalla olisi mietittävä, mitä säilytämme, ennen kuin on liian myöhäistä.  Onnellisessa kaupungissa on  juuret ja tarina, vanha ja nuori, rintarinnan.

Kommentit

  • Asukas

    ”Kuopio oli kaavoittanut koko alueen Haapaniemen huvila-alueeksi, mutta muutti kaavan 1950-luvulla teollisuusalueeksi, kun Saastamoisen rullatehdas aloitti toimintansa. Työläisille rakennettiin asuntoja tehtaan läheisyyteen”

    HUOM Korjaus! Rullatehtaan työväestön asunnot on pääosin rakennettu 1910- ja etenkin 1920-luvuilla. Näitä taloja ovat mm. Presidentinkadun paritalot sekä Miilukadun molemminpuolin ruskea ja keltainen rivitalo.

    • tuulamyriam

      Kiitos Asukas tarkennuksesta. Uutena kaupunkilaisen minulla on paljon opittavaa.

      Olenko oikeassa, kun epäilen, että Sinulla on muutakin kerrottavaa ja tarkennettavaa.

  • Mustamies

    Ihan hyvä-juttu kun otit Mölymäenkin sanailun aiheeksi.
    Kommee mäkihän Mölymäki onkin ja kommeemmaks tulloo,
    Kunhan Ari Lahti suapi rakennettua Keskuskentälle katetun jalakapallo-katsomon ja muutaman korkeen kerrostalon lissee. Ammattikoulunkin Lahti purattaa ja paikalle nousee asuinkerrostaloja, ettei tarviis Kaunista Kallavettä rakentaa kerrostaloja tääteen.
    Mölymäen rajat näyttää olevan monelle epäselvät, vanhasta Kuopion kartasta näkkyy Mölymäenkin rajat, ettei niitä kannata arpoo.
    Asun Aarneinpuiston vieressä olevissa korkeissa kerrostalossa, siinä pihassa oli myös ne vanhat puutalot, joista Sirpa Kahkönen on kirjakin kirjoittanut.
    Niista puutaloista olen myös työelämäni aloittanut vuontena 1955.
    Sitten kiertelin melkein koko Kuopion kanpungin puutalot joista on vain mukavat muistot jäjellä.
    Lopuksi palasin takaisin Mölymäen reviirille, koska Mölymäki on hyvä-paikka viettää eläkepäiviä.
    Mölymäen Veijarit tekkee myös kirjan, kunhan vuan maltat oottoo, koska Veijarit ei oo mittää hätä-housuja.

    • tuulamyriam

      Kiitos Mustamies! Minä jo kaipasinkin kommenttejasi, meillä kun oli melkein treffit:), kun kehoitit kirjoittamaan aiheesta.

      Voiko Sinua haastatella, jos kirjoitan lisää aiheesta? Tuleva muutos kaikkine suunnitelmineen on mielenkiintoinen. Tiedät paljon muistakin kaupunginosista, mm. Linnanpelto on mielenkiintoinen, säilytetty vanhaa.
      Onko Sinulla vanhoja valokuvia? Niitäkin ihmiset katselevat mielellään.

Jätä kommentti

*