Anna äänesi kuulua. Perusta blogi!

Neulamäen luontopoluilla patikoimassa ystävän kanssa

Monet ovat kehuneet Neulamäen luontopolkuja. Kun ystäväni Maikki soitti ja pyysi mukaan patikkaretkelle, en miettinyt kahta kertaa. Reppu selkään ja mars matkaan!

”Kolmisopen-Neulamäen luonnonsuojelualue on määritelty luontoarvoiltaan jopa kansainvälisesti
merkittäväksi. Tämän 230 hehtaarin kokoisen suojelualueen komeimpia piirteitä ovat suuret
korkeuserot ja upeat näköalat. Suuri Neulamäki on yksi Kuopion korkeimmista huipuista. Jylhät kallioseinämät putoavat äkkijyrkästi aluetta halkovaan rotkolaaksoon, jossa kimaltelee kaunis Vuorilampi.
Neulamäen luontopoluilla voi liikkua kävellen tai hiihtäen sekä marjastaa ja sienestää vapaasti. Huonosti kulutusta kestävillä lehto- ja kallioalueilla tulisi kuitenkin liikkua polkuja pitkin.”
.

img_4262n

Yöllä oli satanut ensi lumen, valkoinen huntu peitti maan ja osittain puiden oksat.
Taakse jäivät hälisevät kaupat ja autostraadat, kun sukelsimmme metsään, Neulamäen luonnonsuojelualueen luontopolulle.

Kolmisopen lammen rannan kaatuneet tervalepät kestävät vedessä maatumatta pidempään kuin monet havupuut

Kolmisopen lammen rannan kaatuneet tervalepät kestävät vedessä maatumatta pidempään kuin monet havupuut

img_4257n

Suunnistimme ensin Vuorilammen kierrokselle. Aluella on hyvät opasteet. Polkuja risteilee ristiin rastiin, emme malttaneet olla kiipeämättä Neulamäen näköalareitille.

Suuri Neulamäki kohoaa 120m Kallaveden ja 70m Vuorilammen yläpuolelle .
Jylhät kallioseinämät putoavat jyrkästi alas rotkolaaksoon. Alue kuuluu samaan Karelidien poimuvuoristoon kuin Koli.

Karelidit ovat muinainen vuorijono, joka kulki Itä-Suomesta Länsi-Lappiin. Se muodosti nykyisen Itä-Suomen vaara-alueen ja Lapin tunturialueet halkoen Keski-Suomea. Karelidien synty on ajoitettavissa noin kaksi miljardia vuotta taaksepäin, kun paksut hiekkakivikerrostumat kivettyivät ja sen jälkeen poimuttuivat mannerlaattojen törmätessä. Tässä tapahtumassa syntyi kvartsiittinen selänne, joka on uhmannut ympäristöään paremmin jääkausien kulutusta ja rapautumista.
lähde Wikipedia

img_4278n

img_4269n

Miten käsittämättömän pitkä onkaan alueemme geologinen historia, noin 2 miljardia vuotta! Maailman ainoat eliöt olivat siihen aikaa yksisoluisia mikrobeja.

Vuosien saatossa vuoristot kuluvat, rotkon suuntaisesti etenevä jääkausi louhi mennessään irtaimen maa-aineksen, mutta vieläkin silmiemme edessä avautuu ihme.

img_4264cn

img_4265cn

Maikki muisti lukeneensa, että tämäkin alue on ollut Itämeren peitossa noin 10 000v sitten. Aavasta merestä kohoaisivat saaret, karut huiput.

Nyt, kun nostan katseeni, tänään tässä ja nyt, avautuvat komeat näköalat, metsäiset mäet ja laaksot ja tarkkaan katsoen taivaanrannassa siintää Kallavesi.
Lähipuussa hakkaa tikka, vähän alempana yhytämme pihlajassa punatulkut.
Eteemme avautuva kuva mykistää meidät ystävykset, täällä on hyvä ladata akkuja, hengittää syvään puhdasta ilmaa.

img_4287cn

img_4289n

On aika laskeutua Vuorilammelle. Rintessä elelevät ikivanhat jäkälät, rannan tuntumassa sammaleet.

Jäkälät muodostuvat   sienestä ja pienenpienestä levästä. Ne vaativat paljon valoa ja kestävät mainiosti kuivia oloja.  Jäkälät ovat pitkäikäisiä ja kasvavat hyvin hitaasti, vain noin millimetrin vuodessa. Piloille tallatun jäkälikön  uusiutuminen voi siis viedä satoja vuosia. Jäkälät muodostuvat sienestä ja pienenpienestä levästä. Ne vaativat paljon valoa ja kestävät mainiosti kuivia oloja. Jäkälät ovat pitkäikäisiä ja kasvavat hyvin hitaasti, vain noin millimetrin vuodessa.

Paikalle osunut ystävällinen miesretkeilijä rakensi laavulle tulet. Mikä onkaan nautinnollisempaa, kuin kahvit eväsleipien kanssa pitkän patikoinnin jälkeen ja kaiken lisäksi hyvässä seurassa!

Vuorilampi on  kirkasvetinen ja kasvillisuudeltaan vaatimaton lampi, lähes yhdeksän metriä syvä. Maisemat ovat jylhät, pientä, usein tyyntä lampea vartioivat mahtipontiset vaaran rinteet.

Vuorilampi on kirkasvetinen ja kasvillisuudeltaan vaatimaton lampi, lähes yhdeksän metriä syvä. Maisemat ovat jylhät, pientä, usein tyyntä lampea vartioivat mahtipontiset vaaran rinteet.

img_4315cn

img_4321n

Terveydeksi! Äitini tarjosi aikoinaan ruokalusikallisen, Maikki hienosti pienen pienistä pikareista. Meillä on syytä juhlia. Ja kiittää.

Terveydeksi! Äitini tarjosi aikoinaan ruokalusikallisen, Maikki hienosti pienen pienistä pikareista. Meillä on syytä juhlia. Ja kiittää.

Mahtaakohan löytyä toista kaupunkia, josta löytyy yhtä hienosti hoidetut ulkoilumahdollisuudet, opastetut luontopolut? Mitä mieltä olet? Meillä on Neulamäki, Puijo, Kallaveden rannat aina Itkonniemelle ja Kelloniemelle saakka. Aion tutustua tarkemmin kaikkiin alueisiin, jakaa kokemuksiani ja kuvia.

Lähdetään kaikki liikkeelle! Luontoäiti tarjoaa ilmaista hyvää oloa.

Ilta-aurinko kultaa Kolmisopen lammen jäähileet. Päivä on lyhyt. On kotiinpaluun aika.

Ilta-aurinko kultaa Kolmisopen lammen jäähileet. Päivä on lyhyt. On kotiinpaluun aika.

img_4331n

Lähde: Kuopion kaupunki, Neulamäen koulun LUONTOPOLUT / Mari Wikholm

Kommentit

  • ippe

    tosi hyvä kirjoitus. tekisi mieli lähteä heti patikoimaan

    • tuulamyriam

      Kiitos Ippe!

      Toivottavasti saamme paremmat ulkoilusäät kuin mitä tänään on ollut.
      Vaikka reippaimmat ulkoilijat ehkä sanoisivat, että säähän kuin säähän mahtuu, jos on pukeutunut sopivaan asuun ja kenkiin,

      • S

        Jynkänvuori on myös monimuotoinen ja kaunis alue. Hyvät kuntopolut.

        • tuulamyriam

          Kiitos vinkistä.
          Toivottavasti pääsen tutustumaan. Ja miksipä, ei, täytyy houkutella kaveri mukaan. Itsestähän se on kiinni.

          Kivaa viikkoa Sinulle!

  • plokkariukki

    Tuula, täällä Pieksämäki. Kuihtuva kyläpahanen, mutta upeita paikkoja meilläkin, Hiekanpää, Uhonmäki, Vehkalampi, Partaharju jne ja kaikki ihan lähellä!

    • tuulamyriam

      Voi Sinä ihana Plokkariukki, älä hullua yllytä!

      Mutta totta, meillä on hienoja alueita. Ja täällä itäisessä Suomessa on niin hienoja kankaita, vaaroja ja mäkiä, mitä tutkia ja taivaltaa.

      Kun asuin 30-vuotta Meri-Lapissa, ympärillä aavaa maata ja merta, pajukkoa ja tuulen vääristämiä matalia puita, aloin puolen vuoden jälkeen unissani kulkea pitkin kankaita. Tunsin sammaleen ja polun neulaset jalkapohjissani.
      Etsin itseäni, sieluani.

Jätä kommentti

*