Anna äänesi kuulua. Perusta blogi!

Kansainvälisyys on mahdollisuus – sinulle, minulle, meille

Shanghain asuinlähiö. Kuva: Salla Seppänen

Kesällä kaupunkimme katukuva muuttuu kansainväliseksi. Kuopio Tanssii ja Soi -tapahtuma tuo meille huippuesiintyjiä ympäri maailmaa. Kahviloissa ja kaupoissa kuulee monia eri kieliä.

Turisteja, vierailijoita riittää ja heidät on helppo kohdata pikaisesti – tietäen, että tuskin kohtaamme enää uudelleen.

Tämä pikainen toisen kulttuurin kohtaaminen ei tee meistä vielä kansainvälisiä. Se antaa häivähdyksen siitä, että toisessa kulttuurissa on jotakin uutta ja erilaista, joka on kiinnostavaa ja jota voi oppia ymmärtämään.

Työelämässä tarvitaan kansainvälisyysosaamista. Se on määritelty tavoitteeksi kaikissa tutkinnoissa niin ammatillisella kuin korkea-asteella. Mitä kansainvälisyysosaaminen oikeastaan tarkoittaa? Miten sitä voidaan oppia ja arvioida?

Osaaminen sisältää kolme ulottuvuutta; tiedon, taidon ja asenteen. Osaaminen ilmenee päätöksenteossa, vuorovaikutuksessa ja toiminnassa.

Kansainvälisyysosaaminen ilmenee siinä miten huomioit toisesta kulttuurista tulevan henkilön ajatukset, arvot ja tavat.

Kansainvälisyys on kykyä olla vuorovaikutuksessa eri kulttuuritaustalta tulevien henkilöiden kanssa. Se on siis paljon enemmän kuin hyvä kielitaito.

Nykyinen Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen, totesi luennossaan vuosituhannen vaihteessa, että hyvä kielitaito on sitä, että ymmärrät kun esimerkiksi italialainen tai intialainen kertoo omalla persoonallisella aksentillaan puhutulla englannilla asiansa.

Ja vastaavasti myös sinä osaat esittää oman näkemyksesi niin, että vastapuoli sen ymmärtää. Kyse on halusta ymmärtää ja tulla ymmärretyksi.

Kansainvälisyysosaamisessa perusedellytyksenä on aito ihmisen kohtaaminen ja kiinnostus toisen tavasta jäsentää asioista ja tarkastella maailmaa.

Koulutuksessa käytämme termiä kotikansainvälistyminen, mikä tarkoittaa sitä, että opiskelija kotimaassa hankkii opinnoissaan kokemuksia eri kulttuureista ja vertailee suomalaista kulttuuria muihin kulttuureihin sekä pohtii omaa suhtautumistaan eri kulttuureihin.

Kansainvälisyysosaaminen lähtee oman kulttuurin ymmärtämisestä. Se edellyttää Suomen historian vaiheiden tuntemista, ja niiden vaikutuksen ymmärtämistä tämän päivän Suomessa.

Lisäksi kansainvälistyminen edellyttää vastausta kysymyksiin: mitä suomalaisuus on sinulle henkilökohtaisesti ja mitä asioista omassa maassasi arvostat. Sen jälkeen voit ymmärtää eri kulttuureja ja pystyt suhteuttamaan niiden toimintatavat toisiinsa.

Globalisaatio on osa kaikkien meidän elämää, haluamme sitä tai emme. Kansainvälisyysosaaminen mahdollistaa meille toisesta kulttuurista oppimisen ja siten rikastuttaa elämäämme.

Kiinalaiset sairaanhoitajat, jotka olivat Savonia-ammattikorkeakoulussa kahden viikon täydennyskoulutuksessa, totesivat lähtiessään, että suomalaiset ovat maailman rehellisin ja ystävällisin kansa. Tämä on loistava pohja kansainvälistymiselle.

Welcome globalisation, we are ready.

Salla Seppänen

koulutusvastuujohtaja

Savonia-ammattikorkeakoulu

Jätä kommentti

*