Anna äänesi kuulua. Perusta blogi!

Lite bättre – kiekko-oppia johtamiseen

Perinteinen suomalaisen itsetunnon mittauksen ruuhkaviikot ovat takana. Euroviisuissa mustarastas vastakkaisista toiveista piittaamatta lauloi ja aivan yllättäen (?) jäätiin finaalin ulkopuolella. Samoihin aikoihin kiekkoleijonat rämpivät tuloksellisesti hyvän turnauksen, neljäs sija pienelle kiekkomaalle on kelpo saavutus vaikka se ei juuri ketään lämmitäkään.

Kiekkoilun hyvä menestys viime vuosina myös tuonut tuon maailman johtamisoppeja yrityksiin ja organisaatioihin. Kultakurren ”Lite bättre” –slogan iskostui kansakunnan luihin ja ytimiin legendaarisen ensimmäisen maailmanmestaruuden jälkeen. Tekemällä kaiken aina hieman paremmin keskinkertainenkin organisaatio voisi nousta menestykseen ja saavuttaa jotain suurta ja mahtavaa. Myös myöhempien aikojen menestysvalmentajat Erkka Westerlund ja Jukka Jalonen ovat olleet kysyttyjä ja kiiteltyjä puhujia tiimiorganisaatioita viriteltäessä. Kiekkoguruista puhuttaessa on tietenkin mahdotonta ohittaa veljien veljeä, Don Tamia; win the right games tai backhand forhand pum-pum-pum. Siitä sitten ammentamaan eväitä työyhteisön arkeen.

Hieman paremmin tekeminen on kulmakivi kaikessa laatuajattelussa. Jotta voidaan tehdä asioita paremmin, pitää ensin tunnistaa aiemmasta toiminnasta ne osa-alueet joita on mahdollista ja yleensä järkevää pyrkiä parantamaan. Tämä usein vielä onnistuu ja on kohtuullisen helppoa. Esimerkiksi suuri reklamaatioiden määrä viittaa suoraan ongelmiin tuotteissa, palveluissa tai asiakaskohtaamisissa.

Ongelmien tunnistamisen ja priorisoinnin jälkeen pitäisi sitten löytää ne keinot tehdä ”Lite bättre”. Tämä voi edellyttää tarvetta muuttaa omia vakiintuneita toimintatapoja tai asioiden puheeksi ottoa kollegoiden tai esimiehen kanssa. Ja siitäpä ne vaikeudet yleensä alkavatkin. Epämukavuusalueet ovat tunnetusti epämukavia.

Suomalaisessa kiekkojargonissa vannotaan yhteistyökiekon nimeen. Periaatteessa tämän pitäisi olla helppoa toteuttaa myös työpaikoilla, löytää se kuuluisa ”meidän peli”. Siihen nähden että suurin piirtein jokainen kuvaa cv:ssä ja työpaikkahaastatteluissa itsensä yhteistyökykyiseksi ja huumorintajuiseksi, löytyy organisaatioista hämmentävän suuri määrä yhteistyöhön kykenemättömiä persoonia.

Mitäpä sitten ottaisimme mukaan tämän kevään kiekkokarkeloista? Lähdettäessä Norjaa vastaan alkusarjan peliin, taktiikkana oli eliminoida vastustajan pelätty ykkösketju. Hyvinhän siinä onnistuttiinkin ja tuloksena vakuuttava jatkoaikavoitto. Kokonaan toinen kysymys onkin sitten se, olisiko tärkeämpää keskittyä omiin vahvuuksiin? Tilannehan olisi sama jos yritys omien palveluiden kehittämisen sijaan keskittäisi energiansa siihen, kuinka kilpailijoiden palvelut saadaan asiakkaan silmissä näyttämään huonoilta.

Suomalaisille jääkiekko on rakas asia. Siitä puhutaan ja se herättää tunteita. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää että varsinkin menestyksen jälkeen kiekko-oppeja halutaan laajasti hyödyntää. Tässä suhteessa olemmekin etuoikeutettu kansa. Ne kansakunnat joiden kiekkojoukkueet kahlaavat B- ja C-tasoilla, joutuvat tyytymään Sun Tzun klassikkoon ”The Art of War – Sodankäynnin taito”.

 

Esa Viklund

kehittämispäällikkö

Savonia-ammattikorkeakoulu

Jätä kommentti

*