Anna äänesi kuulua. Perusta blogi!

Minna Canthin perintöä vaalien – suomalainen nainen kehittää yhteiskuntaamme

Vietimme 19.3. Minna Canthin päivää ja tämä sai minut miettimään naisena olemista tämän päivän Suomessa.

Joel Hallikainen totesi sunnuntai-illan Arto Nybergin ohjelmassa, että vahvin kuopiolainen nainen on Minna Canthin patsas. Ehkäpä näin, mutta väitän, että suomalainen nainen on itsenäinen, vahva yhteiskunnallinen toimija. Minna Canthin perintö suomalaisille naisille on tärkeä ja sitä kannattaa viedä eteenpäin.

Olen työurani aikana tehnyt paljon yhteistyötä Euroopan eri maista tulevien asiantuntiioiden kanssa ja siten saanut mahdollisuuden tarkastella naisten edellytyksiä toimia kansainvälisessä yhteistyössä. Suomalaisena naisena olen ollut ylpeä siitä, että voin kertoa meillä naisten olevan työelämässä kokopäiväisesti. Naisten työssäkäynti ja työllisyys ovat Suomessa kansainvälisesti verrattuna korkealla tasolla. Kaikista palkansaajista yli puolet on naisia.

Perheessä vastuuta arjen pyörittämisestä jaetaan aikuisten kesken tasapuolisesti. Naisella on mahdollisuus tehdä uraa. Isät jäävät hoitovapaalle yhä enenevässä määrin.

Yhteiskuntamme tukee naisten työssäkäyntiä. Päivähoito ja kouluruokailu ovat saaneet eurooppalaisilta naiskollegoilta ihastelua. Etelä-ja Keski-Euroopassa on hyvin tyypillistä, että nainen, jolla on korkeakoulutus tekee osa-aikaisesti, 50-70 %:sti työtä tai on kotona, kun lapset ovat alle kouluikäisiä. Tämä vaikuttaa myös siihen, että naisten ajattelu ja osaaminen eivät tule hyödynnettyä yhteiskunnassa niin hyvin kuin meillä Suomessa.

Myöskään naisten osallistuminen kansainväliseen toimintaan ei ole yhtä helppoa kuin meillä. Ollessani Euroopan haavanhoitoyhdistyksen presidenttinä oli yhdistyksen johtoryhmässä vain yksi nainen minun lisäkseni ja hänkin yhdistyksen julkaiseman lehden päätoimittajan roolissa. Suomalaisena naisena olin saanut vahvan näkemyksen tasa-arvosta miesten ja naisten välillä ja siksi toiminta miesvaltaisessa ympäristössä oli minulle luontevaa – ehkäpä luontevampaa kuin herroille, joiden täytyi ottaa huomioon naisen mielipiteet ja näkemykset, jota heille tyypillisessä toimintaympäristössä ei edellytetty.

Minna Canthia vahvana naisen kouluttautumisen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen asianajajana on osaltaan kiittäminen siitä, että suomalaisen naisen asema on hyvä. Naisilla on samat mahdollisuudet kouluttautua ja osallistua yhteiskuntamme kehittämiseen. Naisten keskimääräinen koulutusaste on kohonnut nopeammin kuin miesten koulutusaste. Vaativampi koulutus mahdollistaa sijoittumisen vaativampiin tehtäviin.

Vielä on kuitenkin tehtävää sillä, palkkauksesta on todettu, että naisen euro on 82 senttiä. Naisten tulot ovat palkkatilaston mukaan 82 prosenttia miesten ansioista. Naisvaltaiset alat ovat edelleen alemmin palkattuja kuin perinteiset miehiset alat. Yritysten johdossa ja hallintoneuvostoissa naisten määrä on edelleen huomattavasti pienempi kuin miesten, vaikka ero on viimevuosina tasoittunutkin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johdossa naiset ovat edelleen selkeä vähemmistö. Savonia-ammattikorkeakoulu on positiivinen poikkeus. Rehtorimme on nainen, samoin henkilöstöjohtaja ja koulutusvastuujohtajat.

Naisina meillä on vastuu siitä, että jatkamme Minna Canthin viitoittamaa tietä tasa-arvoisessa Suomessa. Nainen ole aktiivinen ja vaikuta. Anna ajatuksillesi ääni ja toimi arvojesi mukaisesti. Muista, että on hienoa olla nainen suomalaisessa yhteiskunnassa ja että sinä olet rakentamassa siitä yhä parempaa.

Salla Seppänen

koulutusvastuujohtaja

Savonia-ammattikorkeakoulu

Jätä kommentti

*