Anna äänesi kuulua. Perusta blogi!

Olipa tipalla! Olin vähällä kuolla

Meksikossa oli maanvyörymä. Useita loukkaantui. Minäkin melkein. Olen nimittäin suunnitellut tekeväni joskus Meksikon matkan.  Olisin aivan hyvin voinut varata juuri tuon maanvyörymäajankohdan.

Hui. Olipa täpärällä. Sitä pelastuu aina ihan sattumankaupalla. Suojelusenkelit nääs.

Kiira-myrsky riehui pääkaupunkiseudulla. Siitäkin pelastuin nipin napin. Jokin vaisto se varmaan oli. Lähdin nimittäin heti ensimmäisten pisarain tipahdettua ajelemaan kohti Kuopiota.

Sitten näin lehdestä, että vain pari tuntia lähtöni jälkeen oli Keskuspuistossa kaatunut useita puita. Suojelusenkelit olivat jälleen puolellani!

Olisin aivan hyvin voinut lähteä ulkoilemaan Keskuspuistoon keskellä pahinta myräkkää ja olisinko silloin selvinnyt hengissä? Tosin en ole koskaan aiemmin käynyt siellä ulkoilemassa, mutta kuka tietää?

Maailma on niin arvaamattoman paikka. Mitä tahansa saattaa tapahtua. Ja kun sanon, että mitä tahansa, tarkoitan, että ihan mitä tahansa. Pommi, myrsky, ydinkatastrofi, karhu, hirvikolari, trombi, hirmuhelle, joku prinsessa eroaa…

Pulssini on jatkuvasti valmiuslukemissa. Tsekkaan iltapäivälehtien sivut netistä vartin välein ehtiäkseni siepata selviytymispakkaukseni ennen kuin valot sammuvat.

Koko ajan saa jännittää itsensä lisäksi myös muiden suomalaisten puolesta. Mutta onneksi media on valppaana. Tiedättehän: Olitko paikalla? Kerro meille!

Aina kun Länsi-Pakistanissa tai jossain tulvii tai mellakoidaan, yksi uutisten tärkeimmistä kohdista kertoo, ettei suomalaisilla ole tällä kertaa hätää.

Se on hieno ja tarpeellinen tieto. Ehkä tärkeintä koko uutisessa.  Mikä kansallinen huojennus. Toki kriisiapua on silti tarjolla jokaiselle kotikuntansa terkkarissa.

Ei Pakistanin tulvat sentään koskaan ihan ilman suomalaista säikähdystä mene. Tolppanen ja Siltala pääsevät antamaan dramaattiset haastattelut iltapäivälehdille: Tipalla oli!

Tolppanen oli juuri kaksi viikkoa aikaisemmin käynyt melkein Pakistanin rajalla tai ainakin siellä päin ja Siltalakin oli matkalla samassa maanosassa, tosin eri maassa, mutta…

Hirmuiseen Kiira-myrskyyn palatakseni..

Me, jotka olimme turvassa täällä sisämaassa, olimme niin huolissamme Flow-festivaalien julkkiksista. Ovatko kaikki selviytyneet loukkaantumatta? Kestivätkö rakennekynnet? Entä silmämeikki?

Ai että urhoollisia olivat koettelemuksen keskellä. Sellaisia he ovat. Meidän rakkaat, rohkeat julkkumme. Olemme niin ylpeitä heistä!

Mutta hetkinen… Missä on Maisa Torppa? En ole kuullut hänestä mitään myrskyn jälkeen. Olen levoton. Onko Maisalla kaikki hyvin? Voisiko joku kertoa?

Ja samalla sen, missä Maisa oli kun Tsernobylissä räjähti. Ai, ettei ollut syntynytkään? Mikä huojentava tieto! Turvassa siis ainakin silloin. Entä Touko Aalto, selvisikö ilman säteilyä? Vihreät kun ovat yliherkkiä avokadoihin ja ituihin kerääntyvälle ydinlaskeumalle.

Maailma ON vaarallinen paikka. Eräskin tuttavani kertoi joutuneensa jo kolmannen kerran melkein hirvikolariin. Nyt oli ollut jo tosi tipalla. Hirvi vilahti auton valoissa. Tai ainakin jotain tummaa.

Kertoi, kuinka hänellä kävi tuuri, koska vauhtia oli vain kuusikymppiä. Satasen vauhdissa olisi kuulemma mennyt henki. Sekä hänen että hirven.

Tuttavaani ei lohduttanut yhtään matemaattinen vakuutteluni, että mikäli hän olisi ajanut satasta, hirvi olisi ollut vielä kaukana metsässä, silloin kun hän olisi jo ohittanut paikan. Ei niistä tiedä, hän sanoi.

Pitäkää huolta toisistanne. Koskaan ei tiedä, milloin seuraavan kerran tuulee.

Jussi Juhani

 

 

 

 

 

Kommentit

  • Suventassu

    Nyt kyllä tuli Jussilta hyvää tekstiä ja täyttä asiaa. Aina kun jotain sattuu, niin suurin hätä on onko ollut suomalaisia paikalla. Voi olla, että satoja kansalaisia kuolee, mutta sillä ei ole merkitystä. Varsinkin jos katastrofit ovat riittävän etäällä Suomesta. Sama ovat nämä ns. kuuluisuudet; milloin on erottu ja menty uudelleen yhteen ja taas erottu. Ovat vielä otsikoissa aivan pääuutisia.
    Kiitän Sinua Jussi Juhani

  • Ari Niemeläinen

    Arat (nais)ihmiset pelotellaan höperöiksi älyvapailla jutuilla julkkisten lähellä piti-tilanteista, Jussi tietää! Kohta me äijät ei päästä edes sorsa- saati hirvijahteihin, puhumattakaan rauhanturvatehtävistä ja kertausharjoituksista. Aseellisia hulluja kun vaanii meitäkin joka paikassa sorsien lisäksi. Motskarit on pannassa, motoristilla on 18-kertaa suurempi mahdollisuus kuolla liikenteessä kuin autoilijalla. Suurin osa kuolleista, joita aikanaan hautaan saatoin, oli kuollut johonkin ihan oikeaan ”tautiin”, iso osa jopa kotiin omaan sänkyynsä! He olivatkin oikeesti vainajia, eikä melkein. Tuskin kukaan turha julkkis?

  • Tauno Puolitaival

    Jussin suojelusenkelit näyttävät sentään pysyvän valppaina. Eräiden julkkisten suojelusenkelit säntäävät paikalle vasta, kun onnettomuus on tapahtunut. Siitä huolimatta heitä kiitellään, vaikka haukkua pitäisi.

Jätä kommentti

*