Anna äänesi kuulua. Perusta blogi!

Luonnonmukaisuus nousussa

Eko. Luonnonmukainen. Luomu. Hyvinvointi. Puhtaus.

Yhä enenevissä määrin luonnonmukaisuuden nimellä survoudutaan markkinarakoihin, jotka edelleen laajenevat kanjoneiksi. Eko myy. Ja luomu kuulostaa kivalta. Sitä paitsi sisäinen maailmanparantajahippi tyydyttyy valitsemalla reilunkaupan banaanin ja luomupuuterin.

Asfalttisavannilla ekohurmoksessa unohdetaan kuitenkin tärkeä pointti: luonnonmukaisuus ei ole synonyymi turvalliselle tai hyvälle. Molekyyli on vain molekyyli, oli se sitten eristetty kasvista tai syntetisoitu laboratoriossa. Sekä hyödyllisiä että haitallisia molekyylejä löytyy niin luonnosta kuin laboratoriostakin. Lopulta molekyylin hyödylliseksi tai haitalliseksi tekee yleensä sen määrä.

Lääkevastaisuus. Rokotevastaisuus. Tiedevastaisuus.

14256046417_2448f07c73_bHI-virukset (keltaisella) infektoimassa ihmisen solua. ©ZEISS Microscopy

Olen tässä tänään pohtinut, että mikä ihme saa ihmisen tekemään niinkin itsekkään teon, että jättää lapsensa rokottamatta. Siis skenaariossa, jossa lapsella ei ole esimerkiksi autoimmuunisairautta tai muuta terveydellistä estettä. Ymmärrän toki, että ihmisellä on täysi päätäntävalta omiin lapsiinsa rokottamisen suhteen. Mutta samalla niidenkin lasten, jotka eivät rokotetta pysty jostakin syystä saamaan, riski sairastua kasvaa (laumaimmuniteetin tuoma suoja heikkenee).

Päädyin päätelmään mustavalkoisesta maailmankuvasta, missä luonto on hyvä ja ihmisen luoma on paha. Siis injisoida nyt kehoon heikennettyä taudinaiheuttajaa, joka aiheuttaa luonnollisen immuunireaktion elimistössä, mikä puolestaan jää elimistön muistiin ja suojaa mahdolliselta tulevalta tartunnalta. Vieläpä laboratoriossa kyhätty. Puhumattakaan kaikenlaisista epämääräisistä adjuvanteista, joita on lisätty immuunivasteen keston ja voimakkuuden optimoimiseksi. Ei jatkoon.

Minusta on hienoa, että lapset saavat suojan mm. poliota, sikotautia ja tuhkarokkoa vastaan. Nykyään käytössä olevien rokotteiden haittavaikutukset ovat niin pieniä ja hyödyt niin kattavia, että olisi typerää jättää tällainen mahdollisuus käyttämättä. Jos pitäisi valita rokotteen mahdollisten haittojen (yleisimmät: ihopunoitus, kosketusarkuus, kuume) ja esimerkiksi nyt tuhkarokon mahdollisten lisätautien (aivotulehdus, välikorvatulehdus ja keuhkokuume) väliltä, valitsisin ensimmäisen. Sen verran pitäisi osata historiasta oppia, että tietäisi millaisia tauteja nämä oikeasti ovat, ja miksi niihin on alun perinkään alettu rokotteita kehittämään.

Esimerkkinä käytin tuhkarokkoa siksi, koska se tuntuu edelleen, melkein 20 vuoden jälkeen, olevan yksi rokotevastaisten ihmisten suurimpia argumentteja. Argumentti perustuu yksittäiseen artikkeliin, joka julkaistiin vuonna 1998. Andrew Wakefield väitti tuhkarokkorokotuksen lisäävän riskiä autismiin. Pian tämä väite kumottiin tieteessä, mutta väite jäi elämään mm. rokotevastaisen väestön keskuudessa.

Enemmän keskittyisin kohtuus kaikessa sananlaskun viljelemiseen, kuin siihen, onko aine nyt synteettinen vai ns. ”luonnonmukainen”. Mitä se nyt ikinä tarkoittaakaan. Osa luontoahan me ihmisetkin olemme. Ja kaikki luonnosta kyhäämämme tavallaan luonnon jatke. Ja samalla osa luontoa. Ja ympyrä sulkeutuu.

Lähteet: Bynum, Great Discoveries in Medicine, 2011

Jätä kommentti

*