Anna äänesi kuulua. Perusta blogi!

Mistä haluaisin kirjoittaa, mutta kun ei voi

Blogin aihetta ei aina valita, jokin aihe vain päätyy julkaistavaksi tekstiksi. Usein tuota aihetta ei vain tunnu löytyvän, putkahda päähän, siis sitä alitajunnan varmuutta, että tästä…

Usein käy myös niin, että aiheet joista haluaisi kirjoittaa, niistä ei vain voi kirjoittaa. Kaikilla meillä on varmastikin mielipide kaikesta, mutta kannattaako, saako, voiko kaikesta kirjoittaa.

Mistä aiheista ei sitten voi kirjoittaa?

Luterilaisista papeista, so. heistä, jotka sanovat, että tasa-arvoinen avioliittolaki on omantunnon asia.

Tätä aihetta voisi, jos voisi, käsitellä siten, että esittäisi kysymyksen. Miten on mahdollista, että kirkon virkaan vihitty, papin lupaukset antanut pappi ei tottele kirkon oppia, kirkkolakia, kirkkojärjestystä, kirkolliskokouksen päätöstä, piispainkokouksen päätöstä ja oman hiippakuntansa piispaa?

Entäpä jos poliisi sanoisi samoin, että tässä mennään nyt omantunnon eikä lain mukaan.

Mitä presidentti Niinistö sanoi emerituspiispa Huoviselle siitä, että kirkko uhkaa ottaa ohjat omiin käsiinsä? Niinistön mukaan ”kaiken on perustuttava lakiin, ja oikeusjärjestelmässä punnittuja ratkaisuja tulee kunnioittaa: täytyy auttaa tässä ja nyt, ei niin, että otetaan pysyvästi siipien suojaan”. (SS 21.5.2017)

No, samaan hengenvetoon pitää katsoa omiin riviin eli isä Mitron työhön ja muun elämän käänteisiin, siihen samaan siis, mikä on soveliasta papille.

Sitten olisi mukava kirjoittaa oikeaa tietoa kaikista siitä tietämättömyydestä ja väärinkäsityksistä, joita joutuu oikomaan ekumeenisissa tapaamisissa ja koululaisvierailuissa.

Kristinusko ja ortodoksinen kirkko eivät ole eri asia, ja ortodoksinen kirkko ei ole Suomessa toimiva itäinen lähetysjärjestö. Ekumenian hengessä meidän pitää tietysti hymyillä ja korjata väärinymmärrykset kohteliaasti. Onneksi olen kokenut, että meitä ymmärretään ja kunnioitetaan. Kuten meidän pitää tehdä samoin myös toisille.

Voiko ja pitääkö vääriä tietoja korjata? Pääministeri Sipilä kokeili ja mitä siitä seurasi – median ajojahti.

Mutta kun tästäkään ei kukaan voinut kirjoittaa, ja jos olisi, se olisi hautautunut jonnekin.

Jos ei reagoi, ei ole elossa.

Torstaina vietetään yhtä kristillisen kirkon suurista juhlista, Kristuksen taivaaseenastumisen juhlaa, jota lännen kirkossa kutsutaan myös osuvasti helatorstaiksi, päivähän on Pyhä.

Luterilaiset seurakunnat juhlivat mm. Kuopion ja Siilinjärven toreilla reformaation merkkivuotta. Mekin ortodoksit reagoimme tähän, tai ainakin minä, kutsusta. Olen esittämässä tervehdyksen Siilinjärven torin tapahtumassa, en siis juhlimassa, vaan mukana ekumenian hengessä yhdessä muiden kristittyjen kanssa. Meidän näkökulmastamme Helluntaina syntynyt Kristuksen kirkko on edelleen samaa jatkumoa ilman katkoksia, mutta toki olemme mukana muiden ilossa.

isä Harri Peiponen
Kirjoittaja työskentelee pappina Kuopion ortodoksisessa seurakunnassa. Aiemmin hän on työskennellyt mm. tiedottajana ja arkkipiispan sihteerinä Suomen ortodoksisessa kirkollishallituksessa

Jätä kommentti

*