Anna äänesi kuulua. Perusta blogi!

Lapsivaikutusten arviointi laajemmin käyttöön Suomen kunnissa

Suomi allekirjoitti vuonna 1991 YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen. Se velvoittaa valtiota, kuntia, lasten vanhempia ja muita aikuisia. Sopimuksen kolmannen artiklan kohta 1 antaa lapselle oikeuden siihen, että hänen etunsa arvioidaan ja otetaan ensisijaisesti huomioon kaikissa häntä koskevissa toimissa tai päätöksissä sekä julkisella, että yksityisellä sektorilla.

YK: lasten oikeuksien komitea suosittelee kuntia tekemään lapsivaikutusten arviointeja osana päätöksentekoa. Tämä suositus juontaa juurensa yllämainittuun kolmanteen artiklaan ja sitä voidaan pitää sitovana. Yle uutisoi huhtikuun puolessa välin, kuinka kunnat laistavat ainakin koulutoimen kohdalla tästä velvollisuudestaan. Opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo ettei arviointeja ole tehty ainakaan silloin, kun on päätetty koulujen lakkauttamisista. Kyläkoulujen lakkautustrendi on ollut 2000-luvun Suomessa oikea trendi ja tämä näkyy lasten psykiatrisen hoidon tarpeen kasvuna.

Suomessa eduskunta päätti, kuinka 1.8.2016 alkaen kunnat voivat halutessaan nostaa yli 3-vuotiaiden päivähoidon ryhmäkokoja. Nykyinen suhdeluku hoitajien ja lasten välillä on niin, että seitsemää yli 3-vuotiasta kohden on yksi hoitaja. Tämä suhdeluku nousee elokuun alussa niin, että yhtä hoitajaa kohden voi olla kahdeksan yli 3-vuotiasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 21 hengen lapsiryhmät voidaan laillisesti nostaa 24 hengen ryhmiksi.

Omassa kunnassani ja myös monessa muussa kunnassa ollaan nostamassa näitä mainitsemiani yli 3-vuotiaiden päivähoidon ryhmäkokoja. Mikään tutkimustulos tai asiantuntija ei suosittele ryhmäkokojen kasvattamista lasten päivähoidossa. Itseasiassa jo nykyisetkin ryhmäkoot ovat liian suuria. Monet eri ovat huolissaan päivähoidon ryhmäkokojen suurentamisista. Välittömät seuraukset näkyvät esimerkiksi lasten aggressiona ja levottomuutena. Myös työntekijöiden jaksaminen on koetuksella ja erityislasten huomiointi vähenee. Kauaskantoisia seurauksiakin on ja monet seurauksista ovat näkyvissä vasta vuosien, jopa vuosikymmenten kuluttua.

Sain vastikään postia Unicefilta ja niin ovat saaneet tuhannetkin muutkin valtuutetut ympäri maan. Unicef muistuttaa tässä sähköpostissa YK:n lasten oikeuksien sopimuksesta ja siinä mainitusta lasten edun huomioonottamisesta osana päätöksentekoa. Se myös kertoo, että käytännössä lapsen etu otetaan kunnallisessa päätöksenteossa huomioon juurikin lapsivaikutusten arviointeja käyttäen.

Odotan, että jatkossa Suomen kunnat ottavat jokaisessa niemen notkossa lapsivaikutusten arvioinnit käyttöönsä. Se ei ole vaikeaa, koska osana valtuutetuille lähettämässään sähköpostissa Unicef kertoo kehittäneensä yhdessä kuntien kanssa ohjeistuksen näiden arviointien tekemiseen. Nyt suomalaisilla valtuutetuilla on aika toteuttaa vaalilupauksensa. Kyse ei ole kuin tahdosta! Toivon, että jokainen kunta ryhtyy kantamaan huolta lapsistamme ja ottaa käyttöönsä lapsivaikutusten arvioinnit osana päätöksentekoa. Itse ainakin aion ajaa tätä asiaa eteenpäin omassa kotikunnassani yhdessä oman valtuustoryhmäni kanssa.

PS: Pieni toive loppuun kaikille Suomen kuntapäättäjille:
älkää nostako lasten ryhmäkokoja päivähoidossanne.

Terveisin: Huolissaan oleva entinen päivähoidon täti ja äiti, jonka aistiyliherkkyyksistä kärsivälle lapselle ryhmäkokojen nosto ei tekisi kuin hallaa.

Kirje Unicefilta. Kiitos siitä!

Kirje Unicefilta. Kiitos siitä!

Kommentit

  • Kirsti Viljamaa

    Hyvä kirjoitus! Lapsivaikutusten arviointia ei ole tehty kunnissa yleensä silloinkaan, kun päätetään yks’kaks’
    esimerkiksi pienten kyläkoulujen lopettamisesta. Ei näillä
    sopimuksilla näytä olevan mitään merkitystä. Terveisin
    ja voimia! Kirsti Viljamaa

Jätä kommentti

*