Anna äänesi kuulua. Perusta blogi!

Ratayhteys Jäämerelle

Jatkanpa vielä yhden blogin verran rautateistä. Ilmaston lämpenemisen myötä esille on noussut vakavasti otettava logistinen vaihtoehto kauko-idän ja Euroopan välisille tavarakuljetuksille, kun ns. koillisväylän hyödyntäminen on tulossa taloudellisesti mahdolliseksi. Hyödynnettävyys paranisi oleellisesti, jos ja kun Jäämereltä saataisiin toimiva rautatieyhteys eurooppalaisiin satamiin. Siinä luonnollisin yhyteys syntyisi Suomen rataverkon kautta Pohjanlahden satamiin ja sieltä edelleen muualle Eurooppaan.

Reilut kymmenen vuotta sitten olivat hollantilaiset kiinnostuneita osallistumaan ratayhteyden avaamiseen Salla Kelloselän kautta Muurmannin radalle tavoitteena kaiketi luoteis-Venäjän luonnonvarojen hyödyntäminen. Silloin ei vielä puhuttu koillisväytästä mitään elleivät he olleet todella kaukokatseisia. Suomen rataverkko yltää kyllä Kelloselkään asti, mutta sinne kiskotus päättyy ja on Kemijärveltä rajalle päin jo pahasti ruosteisessa kunnossa. Neuvostoliitto vaati rauhanehdoissa, että Suomen tuli rakentaa ratayhteys Kemijärveltä rajalle. Yhteys oli jo jouduttu rakentamaan talvisodan jälkeen välirauhanehtojen mukaisesti, mutta ensin neuvostojoukot itse ja myöhemmin saksalaiset lähtiessään tuhosivat yhteyden. Isäni oli sotien jälkeen radanrakennustyömaalla juuri tuolla rataosalla, joten minäkin – vaikka pikkupoika tuolloin olinkin – mustan tuon ajan ja silloiset olosuhteet hyvin. Suurin ongelma oli saksalaisten maastoon kylvämät tuhannet ja taas tuhannet miinat, joihin moni paikkakuntalainen siviili ja myös radanrakentaja menehtyi tai vähintäinkin vaikeasti vammautui.

Samanaikaisesti Neuvostoliitto rakensi omalta puoleltaan rautatien Kantalahdesta rajalle jossa radat yhdistyivät. Nykyisin yhteys on poikki, kun Suomen puolella rataa on olemassa Kelloselkään saakka ja Venäjän puolelta Alakurttiin, joten väliltä puuttuu lähemmäs 100 km kiskoja. Nopeimmin ratayhteyden Jäämerelle saisi kuitenkin rakennettua Sallan ja Kantalahden kautta. Vaikea kuitenkin nykyisessä maailman tilanteessa uskoa tuollaisen sotilasstratekisestikin tärkeän yhteyden syntyvän.

Esillä on pidetty myös yhteyden rakentamista Laurila-Kelloselkä radalta Norjan Kirkkoniemeen. Radan alkupään vaihtoehtoja voisivat olla silloin Rovaniemi, Kemijärvi, Salla tai jopa Kelloselkä. Rovaniemeltä alkunsa saava yhteys toisi radan piiriin Sodankylän ja Ivalon asutuskeskukset, mikä lisäisi radan mielekkyyttä. Radan pituudeksi tulisi noin 500 km, jolloin ratalinja seurailisi valtatie nelosta Ivaloon saakka ja jatkuisi siitä edelleen Inarijärven itäpuolitse Kirkkoniemeen. Kemijärveltä lähtevä linjaus puolestaan noudattelisi itäisempää reittiä Pelkosenniemen, Savukosken ja Raja-Joosepin seudun kautta Kirkkoniemeen. Siltä linjaukselta olisi lyhyt matka tehdä pistorata Soklin suunnitellulle kaivoalueelle. Ongelmana olisi laajan erämaa-alueen, UKK-kansallispuiston ja Saariselän läpäisy. Itäisimmät lähtöpisteet Sallasta tai Kelloselästä johtaisivat lyhintä reittiä Soklin kaivosalueelle ja loppuosaltaan yhtyisi edelliseen reittiin. Olisipa reitin valinta mikä tahansa niin 500 km:n pituisen radan rakentaminen Lapin korpimaastoon ei ole halpaa. Toisaalta sen rahoittamiseen saattaisi olla myös kansainvälistä kiinnostusta kuten alussa mainittu hollantilaisten kiinnostus Salla-Kantalahti yhteyteen osoitti.

Mikäli koillisväylän laivakuljetukset näyttäisivät olevan toteutumassa niin kyllä silloin myös Jäämeren ratayhteys tulisi kannattavaksi investoinniksi ja liittäisi Suomen osaksi merkittävää kansainvälistä kuljetusreitistöä. Asia kannattaisi ainakin ottaa vakavaan tarkasteluun, kun tehdään keskipitkän tähtäyksen suunnitelmia, jotka yltävät 20-30-luvuille.

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit

  • Eino J. (maallikkona)

    Kuulosti hyvältä, mutta tähän ehkä kannattaisi liittää jatkoksi myös tunnelirata Viroon.

    Jos rahti lastataan Jäämeren rannalla junaan ja uudelleen laivaan Pohjanlahden rannikolla, se vie aikaa ja nostaa kustannuksia suhteessa siihen, että käytettäisiin Venäjän rautateitä tai laiva purjehtisi Koillisväylältä suoraan Eurooppaan. Mutta öljy ym. Suomeen … voisi olla hyvä. Koillisväylä on ilmeisesti rannikolla matala, ja sula lyhyen aikaa, joten kannattava liikenne antaa vielä odottaa.

    • Anssi

      Toki Helsinki – Tallinna tunneliyhteys on tärkeä, mutta sen
      toteutus ei ole riippuvainen mahdollisen Jäämeren radan rakentamisesta. Tunneliyhteys toteutuu varmastikin heti, kun Balttian ratakokonaisuus on valmistunut ehkä 20-luvulla.

Jätä kommentti

*