Kuntovaara ohi

Kireä takareisi saa mukavasti helpotusta jumppakuminauhan avulla. Taustalla maailman parhaat kymppitonnin tikkaajat.

Viime viikon heikosti sujuneet juoksut olivat seurausta palautumattomuudesta. Ehkä. Tai näin ainakin uskon nyt. Viikko sitten lauantaina juostu kisa luultavasti painoi jaloissani normaalia jälkijättöisemmin.

Viikonlopun lönköttelyt taas antoivat uutta uskoa, että juoksusyksyni ei ole mennyt piloille.

Tein lauantaina kevyen vetoharjoituksen: kolme kertaa kilsan pätkät vauhdeilla 4.20-4.30. Väleihin yhtä pitkät palautukset hölkäten. Sunnuntaina uskaltauduin 17 kilometrin peruslenkille, joka sujahti helteessä kuin ennen vanhaan.

Ja tadaa jalat tuntuivat jo huomattavasti paremmilta kuin vielä torstaina. Lisäksi näyttäisi siltä, että Länsiranta-Hölökässä polven seutua pelotellut it-jänne saatiin kuriin hieronnalla.

Se on ainakin selvää, että tällä ja ensi viikolla on pakko kiinnittää entistä enemmän huomiota huoltaviin toimintoihin. Jumppaa ja venyttelyä, jälkimmäistä mieluiten myös kesken työpäivän.

Jätä kommentti

*