Heinäkuun hiet….

Tämä kesä oli lyhyt ja vähäluminen  jos nyt ensimmäisiä ajatuksia kokoon  keräisi. Alkukesä läksi  käyntiin kangerrellen, mutta sitten lävähti täysillä helle jonka kourissa hikosi Euroopan lisäksi Suomikin. Lämpöennätyksiä saatiin , nurmi alkoi kellastua veden puutteesta, vesilasku nousi heinäkuulla varmasti terävänä piikkinä tilastoissa. Suihkussa huomasi että vesi on vain märkää joka haihtui lämpimältä iholta miltei heti.Ikäihmiset […]

Lue lisää

Kouluunko kahdeksas.. yäk !

On taas ollut aamuisin  mielenkiintoisia aiheita,  joita olen saanut itsekseni pureskella ja  naureskellakkin,  sivusta seurata somessa.  Kerran ilmineerasin oman mielipiteenikin seinälle, mutta silmillehän se lävähti, tottakai. Kun on monta mielipidettä niin melkoinen soppahan siitä syntyy. Puolestapuhujia tietysti löytyi suurinosa,( vrt. ikärakenne,)  mutta viisauttakin  niissä ilmeni murusina. Keskustelu on aina  hyvästä, mutta  sen pitää olla rakentava […]

Lue lisää

Juhannus on meillä herttainen !

Aikoihin on eletty, kaikki kaunis tulee kieltoon. Sitä ajattelin bussissa eilen kun katselin  ikkunasta ohimeneviä Kurtturuusupensaita, miten kauniita ne nyt ovatkaan. Kun lähestyttiin kaupunkia, alkoi Lupiinien kukkameri. Miten niitäkin ihailin..  Ja niille on luettu elinaikaa 3 vuotta. Pois, pois raivattava. Ai nämä ? Kurtturuusun kiulukat syksyisin, eikö sitten niitäkään saa?  Kyllä, kyllä ymmärrän niiden leviämisinnon […]

Lue lisää

Herättiin uuteen aamuun ?

Huh mikä ilta ja yö ! Ensin jännittää EU-  vaalin tuloksia ja sitten se varsinainen trilleri . Pojat pelasi jääkiekkoa, sitä oikeaa peliä, ei mitään pallottelua mailalta toiselle peliä. Minäkin kauhusta jäykkänä tapitin tv  ruutua ja seurasin pelin kulkua. Hykerrytti se kun kiekko livahti Kanadan maaliin ihan yllättäen, kutsumatta.Suomipoika ihan yllättää, luvatta.  Peli venyi…  minä […]

Lue lisää

Suvi suloinen…

Nyt sitä lauletaan taas, :  on neiti kevät saapunut kaupunkiin ! On se tullut, vihdoinkin ! Heti lämpimän sään myötä sen huomaa. Kaupungin laidoilla jo vihertää luonto täyttä häkää,, lähilammet ovat saaneet asukkinsa, sorsat, joutsenet..  Pääskyt  ovat myös  tulossa ihan pian.  Kaikki kerääntyvät tutuille paikoille ja konserttien jälkeen alkaa perheen perustaminen. Munat kuoriutuu viikkojen päästä […]

Lue lisää

Ilmiöitä…

Ulkona on outo valoilmiö? Mikä se on tuo kirkasvalo? Ai, tämmöinen maisema, puutkin näkyy , ihan joka neulanenkin? Naapurit kiikuttaa pussukat pullollaan roskia asianmukaiseen keräyspisteeseen..Ihmisiä selvästi enempi liikenteessä?  Kas kun ei tarvitse nyt pimeydessä vaeltaa. Taivaskin  näyttää entisellään säilyneen sen harmaavaipan takana..sillä  sitä onkin riittänyt, sitä harmaata, yötäpäivää, pitkään jo.  Jospa se nyt kun pakastumista […]

Lue lisää

Marraskuun valo.

-Pimeää. -Valojen puute.- Viileää. -Kylmää.  Näitä kaikkia on Marraskuu. Pientä havaintoa marrakuun maisemasta. Kaupunki ” säästää ”, katuvaloja siellätäällä pienesti, jossakin ei ollenkaan. Katvepaikkojako ? Kun piipahtaa kauppoihin, siellä taas ei säästellä valoissa!  Silmät räpsyy valopaljoudesta ja hakee vähän hämärämpää hyllyjen väliä. Ei voi valittaa ettei näe sitä tavaroitten valikoiman  paljoutta mikä hyllyiltä  pursuaa. Ei […]

Lue lisää

Vanhusten viikkoa !

Viikko näyttää alkavan aurinkoisena eikä sumuakaan ole, ainakaan mainittavasti.  Mikäs siinä. Viikoilla, jopa päivillä, tahtoo olla jo aina muukin merkitys kuin jonkun nimipäivä, syntymäpäivä tai muuten liputuspäivä.  Hilja viettää ainakin tänään nimipäiviään, Onneksi Olkoon. Mutta  on teemaviikkojakin, jotka sisältää liudan vaikka mitä aihetta… on Eläinten viikko, Maailman avaruusviikko, Hiljaisuudenviikko, Energiansäästöviikko ja Vanhustenviikko. Siinäpä on jokaiselle […]

Lue lisää

Tänään on hyvä päivä! Mennään metsään.

Vaikka ulkona tuulee reippaasti, ravistelee puita helpommin irtoavista lehdistä niin  värikäs matto alkaa kerrostua  jo puiden juurelle. Tuuli sieppaa lehdet kainaloonsa ja alkaa kuljettaa lehtiä sivummalle, tai vieden jopa edemmäs… Syysmyrskyt ovat ajankohtaisia. Vesi kuohuu, aallot hakkaa rantakallioita vasten. Veneiden nosto maihin on ajankohtainen juuri nyt. Sadetta on mukavaa katsella parvekelasien turvin, unohtaa miten se […]

Lue lisää

Kesän jälkeen koittaa arki, vai koittaako?

Taakse on jäänyt hikinen kuuma kesä. Saatiinkin korvausta viime vuoden kylmälle kesälle oikein roppakaupalla. Vieläkö valitat ?  No ei kyllä kuulu kuin huokauksia… lieneekö ne sitten helpottuneita vai mitä, mäne ja tiijä. Alkukesä oli yhtä väritulitusta, kukat rynni torilla värimerenä, hedelmäkojut notkui, tori oli kuin Kreikan tavernoissa. Näläkä siellä kierrellessä tuli ! Kalaa on syöty […]

Lue lisää

Poliisiresussitko vähissä?

Sunnuntaiaamun rauhaa, on elokuuta. Sade ropistaa ikkunapeltiin, hienoinen usva peittää tienoon. Kahvi höyryää kupissa, lehti rapisee kun käännän sivuja. Näennäistä rauhaako? Huomaan juuttuneeni alkulehdille. Rauhanvartijoitako on supisteltu,  vaikka kaupunki on selvästi levottomampi kuin ennen?  Tapahtuu sitä ja tätä oli yö tai päivä, aina olisi järjestyksen valvojaa saatava paikalle. Vaan kun ei…  Asia meneekin niinpäin että […]

Lue lisää

Mielen rauhaa ja kun kaikki on rempallaan…

Helteistä on selvitty hengissä voi sanoa. Kyllä se koetteli, ainakin meitä iäkkäitä. Jos ei muistanut juoda riittävästi, niin kohta ei muistanut syödäkkään.  Silloin alkoi huipata,… ja  siinä sitten ihmettelee että missä vika? Korvien välissähän se vika oli. Muisti alkoi hapertua, hämärtyi tieto, missä ollaan, mikä maa ja valuutta ? Näin kävi varmaan monelle vanhukselle. Kuuntelen […]

Lue lisää

…minä mikkää Unikeko !

Oon heränny jo aikaisin, taisi olla 4 ?  Oli kiire soropin keittoon ja joutua partsille kuuntelemmaa hiljaisuuta. Se kun on ylellisyyttä näillä nurkilla kaapuntia. Kun liikenten melu pärähtää käyntiin liikennevalojen tahdittamana, herree nuapurit viimeistään viereisen  rakenteilla olevan rakennuksen meluun. Kas kun  krynderin ( alias Kivisen ) talonrakennusmiehet ei tunne äänistä päätellen säätä,  eikä kelloa. Hengittääkö […]

Lue lisää

Kuuletko Käen kukkuvan?

– Jos kuulet sen kukkuvan vielä Heinäkuussa, se tietäsi lämmintä ja pitkää syksyä ? Wanha kansa sanoi niin.   Mitäs sanotte, nykyihmiset ?  Kyllä mulle ainaski soppii ..mikäs sen mukavampaa kuin helottava aurinko taivaalla, muutama kumpupilvi ukkosta kehräämässä, ja öisin kaivattu vesi ropisisi ikkunaruutuun. Helteestä viis, sehän kuuluu oikeaan kesään, tämä hikoilu. Onhan hellehatut ja aurinkolasit […]

Lue lisää

Halloo… saesko taksii?

Partsilla on kuuma.  Aurinko, toinen aamuvirkku, helottaa täysillä  kukat nuokkuu vettä vailla… Niinpä on ensin  niille heitettävä vettä, ennenkuin uskaltaa itseään kahvilla  ruveta virkistämään.. Kun on niitä kukkia partsille kerta haalinut. Mustarastaskin jo virittelee huiluaan, – kovin on kirkas ääni jo tähän aikaan ? Ihmettelee varmaan että onpas hiljaista kun ei autojen hurinaa kuulu eikä […]

Lue lisää

Ennen oli ennen; nyt on nyt!

Niinhän se on  mutta väitänpä että silloin ennen oli kaikki yksinkertaisempaa. Radiota kuunnellessa haaveili ” näköradiosta ” posti hoiti tiedotuspuolen: kirjeissä ja sanomalehdissä  oli se sosiaalinen media. Radiolla  oli vahva asema tiedotuksessa, uutisten aikaan oltiin kuin kirkossa. ( muulloin radio oli kiinni )  Muuten ei sen puoleen, sunnuntaina kirkonmeininkien aikaan ei päässyt edes kavereille lähtemään… […]

Lue lisää

Wanted – Talkoohenki?

Koulussa oli  tiettyjä ajanjaksoja jolloin tiesi että luvassa oli päiviä, jopa viikkokin, oli  ihan muuta kuin luokassa aineiden pänttäämistä. Päästiin kylän johonkin taloon jossa alkoi talkoot jonne tuli muitakin kyläläisiä. Se oli mukavaa.. Ajankohdasta riippuen oli joko peruna-, heinä-, tai joku muu talkoo kyseessä.  Innoissaan marssi meidänkin koulun oppilaat mukaan talkoisiin, saatiin olla ulkona koko […]

Lue lisää

Onko Sote aikamme puuhevonen?

Eletään tässä  herkimpiä aikoja. Luontokin  yllätti ja näytti säätönsä herkkyyden. Yhdessä yössä  (melkein ) alkoi aurinko helottaa ja hellepäivien ennätyslukemat päivämäärissä on jo saatu Toukokuulle reippaasti. Luonto puskee nurmea,  syksyllä istutetut sipulit kukkaa. Oikeastaan kaikki ikäänkuin valmistautuu viikonlopun perhejuhliin, lakkiaisiin, syntymäpäiviin, häihin, ristiäisiin. Kaikki nämä perhetasolla…. Mutta herkkyyttä aistii Aamuvirkku myös  tuolla hallitustasollakin. Melkein iskee […]

Lue lisää

Jo lehtii puu….

Ihan silmissä ne puhkeaa, nuo lehdet,  koivun ihanat! Eikä enää muista niitä suuren suuria lumikinoksiakaan, eikä niitä  uria kapeita kadulla  kulkea! Niissä kasvaa nyt krookukset… Jo syyhyävät puutarhurin kädet, mustanmullanmöyhijät, jotka tökkää maahan taimet, siemenet, mukulat. jopa ropsuttelee nurmikoita.. kaikenlaista kevättyötä,..  siinä sivussa rusketusta hankkii. Mitä tässä valittamaan kun on kohta käsillä tuo suvi suloinen? […]

Lue lisää

Hän.

Hän herää aamulla melko aikaisin, Verkkaisesti suorittaa säntillisesti aamutoimensa,  Harjaa tarkkaan hampaansa, kurlaa tervehdyttävällä suolavedellä  lopuksi, niin Äiti käski tehdä kun Hän oli pieni. Kampasi harmaan, pitkäksi venähtäneen tukkansa, oikoi jakauksen keskelle, jäänne  sekin, mistä lie. Kuitenkin se antaa jonkunlaisen turvallisuuden tunteen, turvassa olet. Miltä? Hän vain ajattelee niin. Laittaa puurokattilan hellalle, kaivaa kaapista siististä […]

Lue lisää

Ka, savolaene sinnäe oot!

Jopa mukavasti uamu alako. Avviisia tavatessa piässii suoralukkuun. Ite savolaeset hykertellöö varmaan torilla huomenna meleko tovin ja funtieroo, kuka on savolaene.  Ulukosuomalaene ee ymmärrä yhtää mitä ne hölöttää? Muttapamutta… kyllä savolaene savolaese tuntoo. Jos ee tunne, nii murteesta pätellen tulloo tuntemattomastakii siskotyttö ja veljmies. Siitähä on jo merkkinä pysyvättii  topakat merkit hallin kuppeessa. Puhheitten pälätys  […]

Lue lisää