Kasariruoka, kuka muistaa nämä?

Kuumat voileivät

Kasariruokaa

Joka tuutista saa nyt kuulla vuosikymmenestä 1980-1989. Nostalgista aikaa. Olihan se. Aikaa, jolloin keittiön kaapin ovet olivat keltaiset, seinät oranssi/ ruskeat. Nuorisolla oli vahva muotitietous, piti saada tietysti ne ainoa oikeat mahdolliset himputin jamekset. Ja miten kalliita ne olivatkaan.. Regeetennarit, punaiset tietenkin. Tai siniset. Meillä oli kumpaakin. Minä muistan itselläni olleen sinapinruskeat leveälahkeiset pitkät housut.

Ruoka oli yksinkertaista, perunaa ja ruskeaa kastiketta. Tai toisinpäin. Ja se ruokakauppa oli 5 kilometrin päässä, mutta ei sitä osannut ihmetellä kun työ vei suurimman ajan. Söi väsyneenä vaikka pieniä kiviä. No. Myöhemmin sitten lääkärisetä löysikin niitä kiviä sapesta. Olin jemmannut niitä sinne.

Näitä voileipiä tein varsinkin saunaillaksi. Kyllä lapsille kelpasi. Kuka muistaa miten näitä tehtiin?

Helppojahan ne oli tehdä kun aineksia ei ei ollut mistä valita. Siispä vaaleaa leipää viipaleina, kypsennetty jauheliha suolalla maustettuna viipaleitten päälle ja lopuksi juustoraastetta. Koko hoito uuniin ja annettiin olla uunissa kunnes juustoraaste ruskistui. Avot! Tuskin leivät ehti vähän jäähtyä kun penukat keräsi niitä lautasilleen ja siirtyivät katsomaan Dallasia. Niinpä sen innoittamana piti ostaa mukuloille tetsonit heti seuraavasta tilistä…

Mitä jos tänä juhannuksena tekisitte näitä nostalgisia voileipiä, ainakin suosittelen. Ja ihan perussellaista ?

Kommentit

  • Eino J.

    Mairen esittelemät lämpimät ja värikkäät voileivät ovat tuttuja. Niitä tulee tehtyä vieläkin iltakahvin / -teen kera.
    Oikeastaan vaivattominta on oikeastaan ostaa grillitiskiltä valmis pihvi.

    • Maire

      Niin mutta jos tekköö aivan ehta kasarin, nii siinä ei ou näetä nykykotkotuksija?

  • lämpimäinen

    Minulla on 80-luvulta hellalla käänneltävä parila. Pistän siihen vielä leivinpaperin suojaksi ja teen kaksinkertaisia leipiä. En tarvitse sähkökäyttöisiä ja hankalia vempaimia. Näitä pariloita ei taida olla enää myynnissä, ruotsalainen tämäkin.

    • Maire

      Hyvä että oot säilyttännä parilan…

  • Eve

    Lämppäreitä tulj tehtyä meilläkin. Meijän versio ol tämmönen: Ranskista viipaleina, piälle metästäjänmakkaroo ja jos oikein ol hyvän näläkä niin suattettiin silipasta vielä ananaskiekurat siihen ja sitten juustoo, eikun uuniin ja hyvin kelepasivat:)

    • Maire

      Tuo ananaslisä olikin jo kurmeeta parraasta piästä :-)

Jätä kommentti

*