Päivisin törmää näihin kahteen asiaan väistämättä. Nimittäin jos vähänkin on eloa niissä pienissä harmaissa aivosoluissa? Kuormitus niille on kyllä melkoinen, ja kestävyys on koetuksella pahankerran syynä on nääs nämä nykyajan vaatimukset..

Some.
Sovellus joka perustuu vapaaehtoisuuteen. Kaiken keskus/ja taikasana.Järkevästi käytettynä hyödyllinen. Niinhän ne kaikki ovat.

Someton
On vapaavalintainen, mutta ihan pihalla/ulkona kuin lumiukko! /Ei tiedä mitä naapuri äsken teki? Voivoi, nyt tuli sivistykseen ammottava aukko!

Somessa
Tässä ryhmässä oleva tietää ”kaiken” On ajan hermolla tahi sen päällä kaiken aikaa? Älypuhelin piippaa vastatulleita viestejä ja ne on tsekattava vaikka olis missä sillä hetkellä. (Vie ajatukset pois jostain jota pitikin juuri pohtia. Antaa lisäaikaa.. vai ottaako sittenkin pois :)?

Ja sitten tuo salasanaviidakko!
Kun aamulla avaat silmäsi, tarvitset heti harmaita aivosolujasi töihin. Avaat sen mustan mötikän työpöydälläsi. Kysyy tottakai salasanaa? Menet hoitamaan ” juoksevia” asioitasi koneella… juokseeko harmaat aivosolusi karkuun?
Jokaiselle asialle salasanoja, salasanoja, salasanoja! Muistaako kaikki?

Sanotaan että nykymaailma on muuttanut asioiden hoitoa helpompaan suuntaan, mutta olen vahvasti toista mieltä. Sitä tukee ihmisten ikääntyminen/ sitäkautta muisti alkaa tehdä aukkoja verkostoonsa/ sähköinen asioidenhoito on erittäin haavoittuvainen/ ryövärit vaanii omalla koneellasi. Mitäpäs teet?

Näitäpä tässä, räntää satavassa perjantaissa pohdiskelen..

Maire Kröger