Ymmärtääkseen nykypäivää on tunnettava menneisyys – Lyhyt barbihistoriani

IMG_6879

”Meil on hyvä jengi koossa taas!”

Barbie-nuket olivat kovasti tapetilla viime viikolla Mattelin ilmoitettua uuden aallon nukeistaan. Uudet Barbiet rikkovat kovasti kritisoituja kauneusihanteita, sillä uusilla nukeilla on vartalomalleja joka lähtöön.

Barbit olivat iso osa omaa henkilöhistoriaani, sillä nuo muoviset hymynaamat olivat kaikista mieluisimpia leikkikalujani. Jossain vaiheessa nuoruutta barbihistoriani tuntui vähän nololta, mutta iän myötä olen tullut termeihin synkän menneisyyteni kanssa ja hyväksynyt itseni sellaisena kuin olen.

Minulla ja siskollani oli yhteensä kymmenenkunta muovista perus räpsyripseä. Meillä ei koskaan ollut sellaisia terminaattoribarbeja, joilla olisi ollut jotain propelleja selässään. Hienoimmillaan barbillamme oli taipuvat polvet sekä kasettisoitin. Muilla jalat lähinnä vain tippuivat muuten vaan.

Paljon parjatuista ampiasvyötäröistä huolimatta barbijoukkiomme oli aika värikästä porukkaa. Kaikilla oli nimet ja selkeät persoonat. Arsenaaliin kuului myös yksi transgenderbarbi Risto. Hänen tarina sai alkunsa, kun mielikuvituksellisesti Keniksi nimetty Ken-barbi joutui erään onnettomuuden seurauksena lonkkaleikkaukseen. Risto otti sairausloman ajaksi ohjat käsiinsä ja Kenin palattua takaisin kuvioihin hänestä tuli tämän wingman.

Vaikka barbileikeistä on jo aikaa, huomaan hahmottavani maailmaa edelleen niiden kautta. Minua melkein harmittaa, etten ole enää lapsi, sillä esimerkiksi Apetinan fetapurkissa olevasta siivilästä saisi loistavan pyykkikorin barbitalouteen. Voisihan sitä toki vieläkin ottaa nuket esille ja alkaa pyykkäämään, mutta Netflix syö niin paljon aikaa, ettei enää meinaa mitään muutakaan ennättää tehdä.

Jätä kommentti

*