Suklaakalenterin anatomia

IMG_5324

Tämä ei taida oikein olla sesonkikirjoitus, mutta taitohan se on sekin, että saa syttymättömän langan roihahtamaan toisesta päästä. Minun oli tarkoitus jakaa ajatuksiani tulevan kesän jalkapallon EM-kisoista (joka sekään ei taida olla asian ytimessä näin maaliskuun ensimmäisellä viikolla), sillä suklaakalentereista kasaan kursimani kisakalenteri ilmoitti kisoihin olevan enää 99 päivää. Mutta kuten niin kovin usein, suklaa vei voiton urheilusta.

Menkäämme siis (epä)asiaan:

Suklaakalenterin anatomian evoluutio on ottanut aimo harppauksia sitten oman lapsuuteni. Luukuista löytyi varmaan yli vuosikymmenen ajan samat kuvat joka joulu, mikä oli ainakin itsestä aika turhauttavaa.

Sen lisäksi, että luukkujen takaa löytyy nykyään jopa kaksi kuvaa ja suklaita saa kaivella kummallisen folion sisästä, kalenterin takana on kaikenlaista oheistoimintaa, joka aktivoi kalenterin käyttäjää askartelemaan. Siellä on irtileikattavia kuvia sekä värityskuvia, joihin puuväri hädin tuskin tarttuu. Himo-askartelija on osunut oikeaan kultasuoneen pidellessään käsissään One Direction joulukalenteria, sillä takana olevien kuvien irti leikkaamisen lisäksi kuvista voi leikata bändistä hatkat ottaneiden jäsenten kuvat erilleen. Riemua riittää pidemmäksi aikaa!

Kalenterin takaa löytyvissä selostuksissa kehotetaan säilyttämään kalenteri myöhempää käyttöä varten. Mihinkä ihmeeseen tyhjää suklaakalenteria voi käyttää uudelleen? Minusta on vähän kurjaa, melkeinpä ilkeää antaa lapselle valmiiksi syöty joulukalenteri seuraavana jouluna avattavaksi. Itse kyllä kieltämättä vetäisin kerran kaksi joulua samalla kalenterilla, mutta se oli pelkkä kuvakalenteri. Leikkasin muistilappujen liimaosan pieniksi paloiksi, joilla suljin kertaalleen aukaistut luukut ja voila! Suklaakalenterin uusiokäyttö on vain surullista.

Jos et ymmärtänyt, mistä tässä oli kysymys, käy kurkkaamassa juttu viime vuoden parhaasta ideastani, jalkapallon EM-suklaakisakalenterista: http://blogit.savonsanomat.fi/aikuisehkoinen/31878/