Yritä, mutta älä yritä äidiksi

Ystäväpiirini pyöriessä kolmenkympin hujakoilla, ovat äitiysasiat olleet usein tapetilla. Ystävissäni on melko tasaisesti sekä yrittäjiä että työntekijöitä, ja aihe onkin herättänyt keskustelua. Itse olen yrittäjä ja työntekijä, ja kolmenkympin sekä mahdollisten perhehaaveiden jo välähdellessä horisontissa, asia on lähellä sydäntäni.

Törmään hälyttävän usein ajatukseen siitä, miten yrittäjät ovat kapitalisteja, jotka voivat pitää lomaa milloin haluavat ja tienaavat paljon enemmän kuin muut. Tuntuu, että yhteiskunnallisessa keskustelussa käännetään kuuro korva yrittäjien aseman parantamista ajaville, ja pyritään päinvastoin ajamaan alas yrittäjien oikeuksia.

Naisilla on yhteiskunnassa monta tehtävää. Tehtävänä on olla hyvä ihminen, hyvä kumppani, hyvä sisko ja tytär. Hyvä kanssaihminen. Biologisesti, naisen on oltava myös synnyttäjä. Lasten hankkiminen lepää siis hieman enemmän naisen harteilla, ja lapsen myötä työelämästä tai yrittäjyydestä on jättäydyttävä pois, ainakin joksikin aikaa.

Jos tienaisin palkkatyössä 30 000 € vuodessa, menisi siitä n. 7 % eläkevakuutusmaksua ja työttömyysvakuusmaksua, eli TyELiä. Vuodessa tämä on n. 2100 € palkasta. Yrittäjä maksaa vuorostaan YELiä, joka on n. 23 % työtulosta, eli samalla esimerkillä maksettavaa kertyisi n. 7000 €.

Toki yrittäjät usein säätävät YELiään matalammaksi, mutta YEL-maksu määrittää mahdollisen vanhempainpäivärahan. Olin hämmentynyt, kun minulle selvisi, että yrittäjien vanhempainpäivärahaa ei lasketa niistä ansiotuloista, joista maksaa veronsa, vaan YEListä. Kuukausitasolla työntekijä maksaa n. 175 € TyELiä, kun yrittäjän pitäisi raapia kasaan n. 600 € YELiin. Melko tyly asetelma.

Näin ollen, jos yrittäjä haluaa samansuuruisen vanhempainpäivärahan kuin työssä käyvä henkilö, on tämän maksettava kolminkertainen vakuutusmaksu. Miksi? Vaikka yrittäjä maksaisi huomattavasti enemmän veroja, saattaisi hän silti saada hyvinkin paljon pienemmän korvauksen vanhempainpäivärahana.

Mistä yrittäjää siis rangaistaan tällä metodilla? Siitä, että hän on luonut itselleen työpaikan, jolla voi elättää itsensä ja parhaimmillaan myös työllistää muita? Maamme taloustilanteen huomioiden uusien työpaikkojen luominen on melko toivottavaa.

Äitiysasioissa ollaan mielestäni muutenkin hyvin erikoisessa tilanteessa. Naisvaltaisilla aloilla joudutaan usein turvautumaan vuokratuoleihin ja muihin kikkailuihin, jottei töihin tarvitse ottaa työntekijästatuksella. Työntekijän palkkaaminen on tehty yrittäjälle niin kalliiksi, että useimmiten se ei edes kannata. Lisäksi, jos seitsemän hengen yrityksessä kolme jää samanaikaisesti äitiyslomalle, voi yrityksen kohtalona olla konkurssi. Myös lapsen isä tekee päätöksen lisääntyä, joten miksei näitä äidin työnantajan kuluja laiteta puoliksi miehen työnantajan kanssa maksettavaksi?

Tietynikäiset naiset, joilla on vielä perhe perustamatta, ovatkin nyky-Suomessa työnantajille suuri riski. Huolimatta koulutuksesta tai osaamisesta. Samaan aikaan yrittäjyys on oma riskinsä, ja monelle naula vauvahaaveiden arkkuun ym. syistä.

Valistakaa viisaammat toki, jos näihin löytyy jokin hyvä selitys. ”Älä hanki lapsia” ei kelpaa, sillä yhdenvertaisessa valtiossa niin työntekijöillä kuin yrittäjilläkin pitäisi olla yhtäläinen mahdollisuus hankkia lapsia tai olla hankkimatta.

Kommentit

  • Petri

    Asiat kannattanee selvittää ennen niiden julistamista totuuksina. Työntekijän eläkevakuutusmaksun osuus palkasta on vähintään 24,6 prosenttia. Yrittäjillä 17,7-25,1 prosenttia tulosta. Prosenttiosuus vaihtelee esimerkiksi iän perusteella.

    Esimerkiksi Eteran nettisivuilta löytyy täsmällistä tietoa asiasta jos asia kiinnostaa:
    http://www.etera.fi/

      • Krista

        Kuka sitten maksaisi yrittäjän eläkemaksun ”puuttuvan” osan, jos yrittäjän pitäisi maksaa vain 6-7 % eläkemaksuja? Palkkatyöntekijän ja yrittäjän tulosta yhteensä maksettavat eläkemaksut ovat prosentuaalisesti lähes samansuuruiset. On siis loogista, että yrittäjä itsensä työnantajana maksaa koko osuuden ja palkkatyöntekijöiden eläkemaksut maksavat yhdessä työntekijä ja työnantaja.

      • Riitta

        Palkansaajan tyel tosiaan koostuu työnantajan osuudesta ja työntekijän osuudesta, yhteensä tekee suunnilleen saman kuin yrittäjän yel-maksu prosentteina. Koska olet itsesi työnantaja, maksat tuon summan kokonaan itse, mikä on varsin loogista. Miksi sinun kuuluisi saada pienemmällä panoksella sama sosiaalietuus? Jostainhan ne rahat on kerättävä myös yrittäjien eläkkeisiin ym. Työnantajan maksama tyel-maksu on tavallaan osa palkkaa ja varmistaa sen että eläkerahastoihin kertyy varat eläkkeisiin.

  • Marjo

    Hei Anna, Olen itse yrittäjä ollut jo vuodesta -93 ja kohtasin vuonna -99 todella tuntuvasti tämän asian. Meitä oli kaksi optikkoa ja kaksi myyjää optikkoliikkeessäni, joka menestyi siihen aikaan jo hyvin.
    No kertaheitolla kaikki jäivät pois kolmen kuukauden välein äitiyslomille, mukaanlukien minä itse. Äitiyslomat jatkuivat sitten hoitovapailla. Sain kun sainkin tilalle henkilökuntaa, mutta myynti laski, kulut kallistuivat ja minun oli myytävä yritys, etten joutunut äitiyslomarahojani alkaa syöttämään yritykseni kassaan. Tuli pikkasen kalliiksi äitiyslomalle jääminen. Uskomatonta, että asialle ei ole tehty juuri muuta kuin se 2500,- panostus yritykseen per äitiyslomalle jäävä.

  • Asiaan perehtynyt

    Ennen ryhtymistä yrittäjäksi olisi hyvä perehtyä koko asiaan. Se vanhempainraha määräytyy todellakin YEL-työtulosta, joka on siis se summa, joka vastaa ns. palkkaa, jota itsellesi maksat. Ei todellakaan YEL-toiminnan tuloksesta. Myös TyEL-maksut maksetaan palkasta, ei yrityksen liikevaihdosta tai tuloksesta. Ihan järkevää. Yrittäjä työllistää itse itsensä ja näin ollen maksaa omana työnantajanaan aika lailla samanlaisia maksuja kuin yritys maksaa työntekijöistään.

    Ihmettelen suuresti, miten niin moni yrittäjä ei ole perillä siitä, mikä on työtulo ja miten se eroaa liikevaihdosta tai toiminnan tuloksesta. Ja sitten näistä vielä kirjoitellaan blogeissa kannanottoja… Huoh.

  • Tessa

    Karsitaan yhtälöstä pois yrittäjä-statukseen pakotetut, kuten monet tänä päivänä ovat, ja keskitytään puhtaasti palkansaajiin ja oikeisiin yrittäjiin.
    Palkansaajalla on työnantaja joka yhteisvastuullisesti työntekijän kanssa maksaa työntekijän sosiaaliturvamaksut, myös eläkkeen. Ellei kikkaile harmailla tai peräti laittomilla alueilla, maksetaan liki joka sentistä erillaisia sosiaaliturvamaksuja.
    Yrittäjä on itse oma työnantajansa joten hän maksaa sosiaaliturvamaksut yhteisvastuullisesti oman yrityksensä (itsensä) kanssa. Yrittäjällä on mahdollisuus maksaa joko tulojensa yli tai alle sosiaalivakuutuksia, tilanteesta ja tahdosta riippuen.
    Lopullinen maksaja noille sosiaalivakuutusmaksuille ei ole yrittäjä eikä palkansaaja, vaan yrittäjän tai työnantajan asiakas. Sama kuviohan toistuu veroissa, verot ei ole yrittäjän pussista pois vaan asiakkaan.
    Erillaisista kilpailutilanteista riippuen yrittäjällä voi olla liikevaihto tai kate liian pieni ja yritys ei elätä edes yrittäjää itseään. Ikävä tilanne tietenkin mutta täysin mahdollinen. Tällöin yritys pitää ajaa alas tai hakea konkurssiin. Toimintaa ei kuitenkaan missään nimessä kannata itsepäisesti jatkaa. Yrittäjä kantaa liiketoimintansa riskit ja hyvinä aikoina kerää itselleen ne voitotkin. Näin sen kuuluukin olla.

    Kun siis yhtälöstä on poimittu pois ne yrittäjiksi pakotetut, heitä käy oikeasti sääliksi, missä tässä on vääryys? Onko vääryys siinä että yrittäjiltä vaaditaan että he maksaisivat osansa sosiaaliturvan kuluista? Onko vääryys siinä ettei yhteiskunta lapioikkaan kukkaroon rahaa kun omat velvollisuudet ja vastuut on laiminlyöty?

  • Susanna

    Kiitos herättelevästä kirjoituksesta!

    Tämä asia ei kuitenkaan muutu miksikään ellei jotain lähdetä konkreettisesti tekemään.

    Voi kun juttusi lopussa olisi ollut linkki eduskunnalle suunnattuun adressiin, jonka olisin voinut allekirjoittaa.

  • Jari Holopainen

    Ehkä yrittäjyys ja äitiys eivät välttämättä ole kovin kaukana toisistaan. Voisi olla jopa niin, että äitiys yrittäjyytenä ratkaisisi koko ongelman.

  • Eino J.

    Hei, plogitoimittaja kehotti kommentoimaan myös naapureita; sorry etten ole aiemmin ehtinyt;

    Lapset ovat mielenkiintoinen pohdinta, mikä jokaisen tulee itse harkita. Valitset oikein, päättäväisyytesi ilmenee tekstistäsi.

    Yhteiskunnallisiin asioihin voimme vaikuttaa politiikan kautta – ja yrittäjäjärjestön kautta (TT ay-liikkeen kautta).

    Muistelen, että eläkemaksuja ja vastaavia velvoitteita säädettäessä, työnantajan tilitettäväksi jäi merkittävä osa erilaisista sosiaalimaksuista koska, jos työntekijä saisi koko potin (esimerkissäsi 3000 x 1,6 ja Petrin kuvaamat prosentit), hän mitä todennäköisimmin jättäisi eläkken säästämättä.
    Jos tekstissäsi olevat luvut ovat kohdallaan, eläkesijoituksen massan tuotto on työntekijäkassoissa suurempi, koska yrittäjiä on määrällisesti vähemmän. Yhtäältä, ansioon sidottu eläkehän vaihtelee eri tulotasoilla – paljonko kukin tahtoo säästää vanhuuden varalle.

Jätä kommentti

*