Pian tulee jo kuusi kuukautta täyteen Gran Canarialla. Kaiken kaikkiaan aika täällä on mennyt nopeasti ja olen ollut kokonaisuudessaan tyytyväinen täällä oloon.
Syyskuu
Laskeuduin Gran Canarialle syyskuun kahdeksas päivä ja aloitin heti seuraavalla viikolla työt täällä. Itse kotiutuminen saarelle oli helppoa. Koti sijaitsee alueella, josta löytyy kauppoja, kahviloita ja ravintoloita. Tykkään todella paljon siitä, että arkisin joka paikkaan pääsee kävellen.
Hyvä ystäväni asui jo valmiiksi viiden minuutin kävelymatkan päästä kotoani, olikin ihanaa nähdä ystävääni pitkästä aikaa. Samoin työpaikka on vartin kävelymatkan päässä. Työmatkalla ehtii hyvin ajatella omia juttuja ja laittaa muutamat lempibiisit soimaan. Päivä lähtee hyvin käyntiin. Syyskuussa tutustuin uusiin työkavereihini ja lähiseutuun.
Juhlistin yhdessä työkaverini kanssa syntymäpäiviäni, sillä olemme syntyneet samana päivänä. Tästä työkaverista on tullut tämän puolivuotisen aikana tärkeä ja läheinen, kun olen huomannut että meitä yhdistää muukin kuin sama syntymäpäivä.
Aloitin uuden harrastuksen, crossfitin. Harrastuksesta on tullut arjen tärkeä ”päännoollaaja”. Välillä astelen crossfit-salille väsyneenä tai pidemmän, sairastelusta johtuvan tauon jälkeen pelonsekaisin tuntein. Tiedän kuitenkin aina, että tunnin jälkeen olo on mahtava. Kaikkensa antanut ja onnellinen.
Lokakuu
Elämässä oli paljon kaikkea uutta. Uusi työ, ympäristö, harrastus. Pyörähdin muutaman päivän työreissulla Teneriffalla ja nautin lämmöstä. Terveys reistaili ja olinkin lähes koko lokakuun ajan sairaana.
Kun yksi vaiva parani, ilmeni jotakin uutta. Lokakuu tuntui pitkältä ja raskaalta, sairastelun vuoksi liikkuminen jäi minimiin ja olo oli turhautunut. Muutaman crossfit kerran lisäksi pääsin liikkumaan ulkona ja kävelemään vuorilla.
Vuorilla patikointi on parasta terapiaa päälle, jotain maagista vuorissa on. Loppukuusta olo alkoi jo normalisoitua ja mieliala oli parempi.
Marraskuu
Pyörähdin päiväreissulla ystäväni kanssa Las Palmasissa ja Puerto de Moganissa. Juteltiin ja naurettiin paljon, aurinko paistoi ja fiilis näinä vapaapäivinä oli kevyt. Kävin 60 kilometrin sähköpyöräretkellä.
Tuona päivänä kasvolihakset kramppasivat, koska pyöräilin riemuidiootti-hymy kasvoilla koko päivän ajan. Oli mahtava nähdä erilaista Gran Canariaa: luontoa, metsää, mutkikkaita teitä sekä ylä- ja alamäkiä.
Muutoin arkipäivät menivät tuttuun tapaan. Töissä riitti tekemistä uuden opettelu vei energiaa, mutta muutoin elämässä kaikki oli hyvin. Tätini tuli miehensä kanssa käymään Gran Canarialla.
Oli ihanaa nähdä pitkästä aikaa ja kierrellä yhdessä paikkoja. Tapasin uusia ihmisiä ja kävin ensimmäistä kertaa ikinä ulkoilmaelokuvateatterissa. Kokemus oli ikimuistoinen ja sellainen, että haluan ehdottomasti mennä katsomaan jonkin elokuvan sinne uudelleen.
Joulukuu
Alkukuusta pääsin ystäväni kanssa minilomalle Madridiin. Tämä miniloma oli juuri sellainen, mitä olin pitkään kaivannut. Rakastan matkustamista, mutta syksyllä en päässyt matkustamaan lainkaan.
Kroonisen matkakuumeen omaavana olin onnellinen, kun pääsin lentokoneeseen ja laskeuduin kylmään Madridiin. Olin koko syksyn kulkenut shortsit ja t-paita päällä, niin olikin outoa vetää ylleen kevyttoppatakki ja hanskat.
Joulukuinen Madrid oli upea ja sääkin suosi koko reissun ajan. Oli viileää, mutta aurinkoista. Keskityimme ystäväni kanssa lähinnä päämäärättömään haahuiluun, syömiseen ja juomiseen. Miniloma oli juuri sellainen mitä molemmat kaipasimme sillä hetkellä.
Ilmasto alkoi viiletä myös täällä auringon alla ja varsinkin kotona oli todella kylmä. Kotona ei ole lainkaan lämmitystä ja espanjalaiseen tapaan ikkunoissa ei ole ylimääräisiä lasikerroksia.
Gran Canarialla joulu ei tuntunut yhtään joululta. En ole koskaan ollut ”joulu-ihminen” ja nytkin vietin joulun työn merkeissä. Toki olisi ollut ihana viettää yhdessä aikaa perheen kanssa, mutta tänä vuonna lomailu tuohon aikaan ei ollut mahdollista.
Ennen joulua kävin juoksemassa ja samalla reissulla loukkasin polveni. Itse juoksun aikana en tuntenut minkäänlaista kipua, mutta sen jälkeen alkoi turvotus ja kipu. Jatkoin normaalia elämää ja kuulostelin polveani joka jatkoi kipuilua koko loppuvuoden.
Vuoden vaihtuessa olin kipeänä ja uuden vuoden karkeloinnit jäivät osaltani välistä. Otin vastaan vuoden 2019 rauhallisesti kotona.
Tammikuu
Ennen joulua alkanut polvikipu selvisi jännetulehdukseksi. Tammikuu meni hieman mustissa vesissä, sillä olin ärsyyntynyt mokomasta kivusta ja syytin itseäni tästä. Pitikin juosta. Kuun aikana opin hyväksymään asian ja voivottelun sijaan päätin alkaa toimimaan niin, että saan polven kuntoon.
Jätin polvea haittaavat liikkeet pois ja keskityin liikkeisiin, joita pystyn tekemään ja jotka ovat hyväksi polvelle. Eli vahvemmat reidet ja pakarat, kiitos.
Tammikuu oli ilmaston puolesta viileä ja nukkumisesta ei meinannut tulla mitään. Yritystä kuitenkin oli: koitin nukkua jääkylmässä asunnossa fleecevaatteet ja villasukat jalassa, mutta univaikeudet vaivasivat. Mielen päällä taisi olla muutenkin liikaa ajatuksia ja rauhoittumisesta ei meinannut tulla mitään. Onneksi päivisin sai nauttia auringon lämmöstä.
Helmikuu
Kuukausi alkoi lämpöisissä merkeissä ja kotona vaivannut espanjalaisen asunnon koleuskin on helpottanut. Kuukauden alussa ystäväni tuli käymään. Oli ihanaa nähdä häntä pitkästä aikaa ja viettää aikaa yhdessä.
Söimme hyvin, kävelimme, kuuntelimme musiikkia, nautimme auringosta meriretkellä ja juttelimme monen kuukauden kuulumiset. Lupasin itselleni panostaa helmikuun aikana enemmän itseeni, nukkua paremmin, liikkua enemmän ja antaa tilaa rauhoittumiselle.
Kuukausi onkin mennyt hyvin suunnitelmien mukaan. Ostin alkukuusta kuukausikortin crossfit-salilleni ja olen nauttinut ohjatuista tunneista. Kipuilevan polveni vuoksi en ole voinut juosta, hyppiä tai kyykkäillä, mutta onneksi ohjaajat ovat aina löytäneet vaihtoehtoliikkeet.
Tällä viikolla vapaiden koittaessa lähden itsekseni minilomalle Fuerteventuralle. Tarkoituksena on viettää stressitön loma ilman suunnitelmia ja tehdä asioita jotka tekevät onnelliseksi: lukea kirjaa, joogata ja venytellä, katsella maisemia, syödä hyvin, katsella hyviä sarjoja ja vain olla.
Jos tammikuu alkoi hieman apeissa tunnelmissa, niin helmikuussa fiilis oli jo kaiken kaikkiaan parempi. Odotan jo innolla alkavaa kevättä.