Kolme kuukautta Puola elämää takana päin, joten nyt on korkea aika päivitellä hieman kuulumisia tänne. Tähän kolmeen kuukauteen on mahtunut paljon kaikenlaisia tapahtumia ja tunteita, niin hyvää kuin huonoakin. Olen tutustunut moniin ihmisiin eri puolilta maapalloa, opetellut puolan kieltä, pyöräillyt iso hymy kasvoilla, käynyt lukemattomia keskusteluja täällä asuvan ystäväni kanssa, lähettänyt satoja whatsapp-viestejä ja viettänyt arkipäivät töissä puolalaisessa työyhteisössä ja paljon, paljon muuta. Negatiiviset fiilikset ovat lähinnä kummunneet kesäkuussa sattuneesta pyöräilyonnettomuudesta ja vatsatauti/flunssa-taudista johon sairastuin heinäkuun alussa.

Sunnuntaina poikkesin ystäväni kanssa Podworkossa second hand marketeilla.

Arki on arkea missä päin maailmaa, niin myös täälläkin. Arkipäivät ylipäätään tuntuvat menevän nopeasti. Olen normaalisti töissä kahdeksan tuntia kello 7-17 välillä. Heinäkuussa aloitin puolan kielen tunnit. Nyt minulla  takana neljä opetuskertaa, ja tuntuu että päähän on jäänyt hyvin vähän tietoa.
Olen opetellut esittelemään itseni, sanomaan hyvää huomenta ja iltaa, päässyt kurkistamaan kieliopin maailmaan ja opetellut ruokasanoja ja värejä. Alku on ollut vaikeaa ja sanojen ääntäminen saa aikaan itselläni naurunpyrskähdyksiä. Toivottavasti jaksan käydä jatkossakin tunneilla ja toivon että edes jonkinlainen oppimisen motivaatio säilyisi. Pakko myöntää, että tällä hetkellä motivaatio ei ole kovin korkealla, mutta en sentään ole vielä lyömässä hanskoja tiskiin puolan kielen opiskelun kanssa.

Puolan kielen opiskelu on ollut haastavaa, mutta toivo kielen oppimisesta edes jossain määrin elää vielä.

Dzień dobry – Hyvää huomenta

Dobry wieczór – Hyvää iltaa

Jestem Anni – Olen Anni

Jestem z Finlandii – Olen kotoisin Suomesta

Mieszkam w Gdansku – Asun Gdanskissa

Yhden oppitunnin kesto 1,5 tuntia, minulla nuo tunnit ovat joka maanantai 7.30-9.00. Halusin itse ehdottomasti aamutunnit, sillä ajattelin että olisin silloin skarpimpi kuin työpäivän jälkeen. Minulla ja opettajalla meni kaikki muut ajat ristiin, paitsi maanantai-aamu, joten tällä aikataululla on menty tähän asti.
Valitettavasti tuo puolan kielen tunti ei kuulu työaikaan, joten tuntien jälkeen aloitan työt ja olen töissä tuntien jälkeen normaalin kahdeksan tuntia, eli 9-17. Onneksi opettajani tulee pitämään tunnit työpaikalle, joten tuntien sovittaminen päivään on helppoa.

Työt ovat alkaneet sujua hyvin ja olenkin tykännyt työtehtävistä. Työskentelen taloushallinnon parissa, eli työpäivä kuluu muun muassa tilinumerojen tarkistuksessa, laskujen- ja matkakulukorvauksien tarkistuksessa sekä asiakaspalvelutehtävissä.
Aikaisemmin en ole työskennellyt puolalaisten kanssa. Nyt kolmen kuukauden jälkeen osaan jo hieman analysoida kulttuurieroja suomalaisen ja puolalaisen työyhteisön kesken. Työskentelen avokonttorissa, toimisto on todella perinteinen avokonttori. Kaikilla on sermit ja käytävillä on erikokoisia neuvottelutiloja, yksi iso kahvihuone jossa on kaikki tarvittava, myös suomalaiselle tärkeä kahviautomaatti.
Käyn tässä hieman läpi millaisiin kulttuurieroihin olen itse törmännyt työskennellessäni puolalaisessa työyhteisössä:

ÄÄNENKÄYTTÖ

Välillä puolalaiset ovat äänekkäitä ja naurunremakka raikuu käytävillä. Itselläni on muutenkin todella huono keskittymiskyky avonkonttorissa, jossa kuulen ja näen kaiken – joten tässä äänenkäytössä on välillä sulateltavaa.

HERKUT

Toimiston käytävillä on joka päivä jos jonkinlaista herkkua, kakkua, keksejä, suklaata. Koska työpaikalla on yli 100 henkilöä töissä, on myös syntymäpäiviä, työssäolovuosipäiviä, naimisiinmenokakkua, jäähyväiskakkua, lomaltapaluu- ja lähtöherkkua tai ihan muuten vain-herkkuja.

AAMUPALA

Useat puolalaiset syövät aamupalan töissä. Useat tekevät puuron tai leipiä ja nautiskelevat aamupalan kahvi- tai teekupposen kanssa yhdessä työkavereiden seurassa tai sitten omalla työpisteellään. En tiedä miten muualla, mutta itse olen aina syönyt aamupalan jo kotona – joten minulle tuo oli ”uutta”. Osa puolalaisista muuten pesee myös hampaat töissä.

JUOKSEMINEN

Olen työskennellyt aikaisemmin Suomessa avokonttorissa. Kuitenkaan en muista, että avokonttorissa olisi törmännyt tähän ilmiöön, nimittäin käytävällä juoksenteluun. En tiedä mihin näillä ihmisillä on kiire, mutta useat puolalaiset juoksevat kahvihuoneeseen, tulostimen luokse, vessaan ja takaisin omalle työpisteelleen.
Puolalaiset kollegat ovat ottaneet minut hyvin vastaan ja työskentely puolalaisten kanssa on ollut mutkatonta. Jos olen kysynyt apua, olen aina sitä saanut. Olen äärimmäisen kiitollinen, että työpaikalla on avuliaita, huumorintajuisia ja ystävällisiä ihmisiä. Vaikka välillä desibelit nousevatkin, olen ollut tyytyväinen työtehtäviin ja itse työpaikkaan.

Mitäs muuta tänne kuuluu?

Kesäkuun alussa huomasin, että kylpyhuoneessa ollut lämminvesivaraaja tiputtaa vettä. Ilmoitin asiasta vuokrantajalleni. Olen muuten yhteydessä todella ihanaan vuokranantajaani, +60 vuotiaaseen naiseen hänen poikansa vaimon kautta, sillä vuokranantajani ei puhu juurikaan englantia, vaikka on opiskellut sitä viisi vuotta. Jos minun tarvitsee olla yhteydessä vuokranantajaani, laitan sähköpostia hänen pojan vaimolleen, joka toimii viestinviejänä.
Kesäkuussa vuokranantaja ja hänen ystävänsä vierailivat muutamaan otteeseen kodissani yrittäen korjata tiputtavaa lämminvesivaraajaa. Korjaustyö ei valitettavasti tuottanut tulosta, joten eräänä lauantaisena aamuna vuokranantaja ja ystävä tulivat uuden lämminvesivaraajan kanssa, ja aloittivat asennustyöt.
Asennus ei ollut mikään pikkujuttu, pitihän ensin siirtää kaikki edessä olevat tavarat pois, purkaa vanha lämminvesivaraaja pois ja hakea vielä lisää osia kaupasta. Kaiken kaikkiaan tuohon asennustyöhön meni kuusi tuntia. Välillä vuokranantaja keitti kahvit ja tarjoili banaania ja suklaata. Katsoimme yhdessä puolalaisia tv-ohjelmia ja yritin opetella puhumaan puolaa.
Tuon kuuden tunnin jälkeen urakka oli ohi ja kylpyhuoneessa komeili uusi, hieno lämminvesivaraaja ja yllätyksenä kylpyhuoneeseen oli ilmestyneet uudet pyyhekoukut ja pyyhkeen kuivausteline. Onni on ihana vuokranantaja.

Kylpyhuone ja muukin asunto oli tuon päivän ajan työkalujen valloittama.

Eräs sunnuntai olin kuuntelemassa keikkoja, jotka järjestettiin keskellä metsää. Kyseessä on Jaskowa Dolina Teatteri, joka järjestää silloin tällöin keikkoja ja teatteri-esityksiä. Kaikki musisoinnit tapahtuivat puolaksi, mutta se ei haitannut lainkaan. Olen nimittäin aina mukana, jos minua kysytään johonkin joka liittyy musiikkiin.
Kokemuksena tuo keskellä metsää oleva keikka oli hieno, ja lavalla nähtiinkin eri artisteja, eri tyylilajein. Pääsylipun hinta ei verottanut kukkaroa, sillä lippu maksoi 5 zlotya eli reilun euron verran.



Matkustin tuona sunnuntaisena iltana metsäkonsertista kotiin ratikalla. Kesken matkan ratikka pysähtyi ja kaikki matkustajat joutuivat ulos kyydistä. Jatkoin matkaa jalan ihmetellen, että miksi ratikka joutui pysähtymään. Eipä tarvinnut miettiä kauaa, kunnes huomasin joutuneeni keskelle mielenosoitusta.  Ihmisiä oli paljon kaikki huutivat iskulauseita kynttilät kädessään. Seurasin hetken mielenosoitusta ja jatkoin matkaa kohti kotia.

Viime viikolla ystäväni tuli käymään ja sainkin aivan mahtavat tuliaiset häneltä. Kotimaan tutut herkut lämmittivät todella paljon mieltä ja vein samalla maistiaisia myös töihin, puolalaiset ovat aina innoissaan kun saavat suomalaista suklaata.
Oli ihanaa kiertää ystäväni kanssa pitkin Gdanskia, ja tuon vajaan viikon ajan tuli liikuttua paljon kävellen, pyörällä ja ratikalla. Kävimme syömässä vanhassa kaupungissa, shoppailemassa Outletissa, juhlimassa Sopotin yössä, kävelemässä ympäri puistoja ja kaupunkia.
Vuokrasimme pyörän ja kävimme pyöräilemässä rannalla ja sen jälkeen toisen maailmansodan museossa. Suosittelen muuten molempia aktiviteetteja Gdanskiin matkaaville. Vahva suositus pyörän vuokraukseen lähtee Prime Tour Bike– nimiselle paikalle. Ystävällinen palvelu, sijainti vanhassa kaupungissa ja hintaan sisältyy kypärä. 24 tunnin vuokraushinta on 50 zlotya eli 12 euroa, toki pyörän saa myös lyhyemmäksi ajaksi.
Viime maanantaina tapasin myös ammattikorkeakoulussa samaan aikaan opiskelleen ihanan luokkakaverini, joka piipahti Gdanskissa muutaman päivän ajan yhdessä espanjalaisen poikaystävänsä kanssa. Oli ihanaa nähdä porukalla ja vaihtaa kuulumisia näiden maailmanmatkaajien kanssa. Tämä parivaljakko oli reissannut Puolassa viikon ajan useassa paikassa, onneksi saimme aikataulut soviteltua yhteen ja nähtyä muutaman tunnin verran illallisen ääressä.






Vapaa-aikana olen tykännyt pyöräillä ja nauttia ystävien seurasta ja muuten vain elämästä. Heinäkuussa sijoitin poikkeuksellisen paljon roposia itseeni, mutta olen kyllä sitä mieltä että itseensä sijoittaminen on aina hyvästä. Kävin kampaajalla, pedikyyrissä, kosmetologilla ja hieronnassa.
Näiden hoitojen jälkeen fiilis on ollut kivempi kun hiuksia on ollut helpompi laittaa, varpaiden kynnet ovat olleet huolitellut, kasvot eivät ole täynnä pieniä hikinäppyjä ja niska-hartiaseutu ei vihoittele.



Toivottavasti elokuusta tulee lämmin ja tapahtumantäyteinen, sillä pian koittaa syksy ja sateet.