Vinkit stressin lievitykseen

Kulunut vuosi on ollut itselleni aika ajoin stressava. Luonteeltani olen sellainen, että stressaan ja mietin asioita, joita ei todellakaan pitäisi. Keväällä olin Kiinassa töissä ja tein samaan aikaan opinnäytetyötä, stressasin opinnäytetyön kirjoituksesta, tekemättömistä töistä, kiukuttelin Kiinan palomuurille, kieltäydyin kavereiden illanvietoista ja vetäydyin iltaisin ja viikonloppuisin kirjoittamaan työtäni. Välillä kirjoitus sujui, välillä ei. Tällöin en osannut rentoutua tai tehdä mitään muutakaan, mikä auttaisi tuonkaltaiseen tilanteeseen.
Tänä syksynä omat opiskeluni jatkuivat, alkoi myös stressinpoikanen hiipiä takaisin elämääni. Kursseja on nyt syksyn mittaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta aion saada kaikki kurssit hyväksytysti suoritettua. Kun koulu alkoi, tein listan kaikista kursseista, jotka minulla on syksyn aikana. Kävin opettajan luona keskustelemassa, että kaikki on varmasti kunnossa ja että mitään ei nyt jää rästiin.
Kurssit alkoivat, opettajilta alkoi tippua deadline päiviä,  ryhmätöitä, esseen kirjoituksia. Merkitsin kaikki kalenteriini, tein erilaisia listoja, jotta olen taatusti kartalla, mitä kursseilla ja koulussa tapahtuu. Koulun aloitus oli itselleni hankalaa ja takkuisaa, koska olin lähes vuoden ajan ollut töissä, niin yhtäkkiä opiskelu ei enää maittanutkaan.
Koulukavereiden kanssa mietittiin, että miksi pahimmat kurssit on jätetty viimeiselle vuodelle, mutta onneksi valmistuminen häämöttää jo lähellä. Koulun kirjasto ja tietokoneella istuminen on tullut tutuksi. Opiskelun vastapainoksi kävin kävelyllä metsässä ja pyöräilin, raikas ulkoilma tuntui hyvältä vastapainolta opiskelulle.
Syyskuun aikana olen löytänyt monta muutakin asiaa, joilla olen itse löytänyt helpotusta stressiin.
DSC_0136

1. Menojen aikataulutus

Kun tiedän, mitä pitää tehdä milloinkin, tulevaisuus ei ahdista niin paljoa.
Merkkaan kaiken kalenteriin: oppitunnit, tehtävien palautukset, ryhmäliikuntatunnit, tulevat reissut ja aikataulut.
Joka sunnuntai merkitsen paperiseen kalenteriini seuraavan viikon menot. Mietin silloin, että minä päivänä käyn urheilemassa ja mitä koulutehtäviä teen. Tarkistan isompien tehtävien palautukset ja merkitsen tehtävien tekoajan.
Toinen iso asia, mikä on itselleni auttanut, on ajastimen käyttö. Lähes aina kun teen tietokoneella koulutehtäviä, laitan puhelimen ajastimeen 20 minuuttia tai 30 minuuttia aikaa ja vien puhelimen kauas työpöydältäni. Puhelimeni on muutenkin aina äänettömällä, koska ärsyynnyn kaikenlaisista merkkiäänistä, joten häiritseviä viestin tai puheluiden merkkiääniä en kuule koskaan. Kun aika on ajastimessa täynnä, se hälyttää ja minun on pakko nousta työpöydän äärestä pois ja sammuttaa ajastin.
Tauotus on tärkeää, sillä liiallinen yhtäjaksoinen istuminen ei ole hyväksi. Jo muutaman minuutin tauko auttaa, yleensä silloin katselen ikkunasta ulos, keitän teetä tai kahvia, täytän vesipullon, venyttelen tai käyn vessassa. Usein teen myös niin, että ajattelen tehtävien teon niin, että minulla on vaikkapa vain tunti aikaa tehdä tämän kurssin tehtävät, kunnes siirryn toiseen. Vähän niin kuin olisin koulussa oppitunnilla.

DSC_0139

Omiin tarpeisiin sopiva ja kivannäköinen kalenteri on oiva apu menojen aikatauluttamiseen. Itse luotan edelleen paperiseen versioon.

2. Liikunta

Kiinassa ollessani kävin silloin tällöin kuntosalilla ja ryhmäliikuntatunneilla. Liikunta oli silloin hyvää lääkettä stressiin, ja joogan avulla sain paremmin nukuttua. Kiinassa rauhoittuminen ei aina ollut ihan itsestäänselvää, sillä hektinen ympäristö ja melu sai olon levottomaksi.
Vannoin, että jatkan kuntosaliharrastusta myös Suomessa. Syksyn alussa tajusin, kuinka kallista muuttaminen on, sillä rahaa meni takuuvuokraan, bensaan, vuokraan, vakuutukseen ja muihin laskuihin. Kuntosalikortin osto jäi. Ajattelin, että kyllä lenkkeily ja kotona jumppailu riittää, vaikkakin minulla oli ikävä salille.
Kuin tilauksesta ystäväni kysyi, että haluaisinko ostaa häneltä kuntosalikortin, salilla ja ryhmäliikuntatunnilla saisi käydä niin paljon kuin huvittaa. Jo seuraavana päivänä olin toisen ystäväni kanssa ensimmäistä kertaa ryhmäliikuntatunnilla. Silloin olin ensimmäistä kertaa mukana jumpassa nimeltä lavis. Ryhmäliikuntatunnin nimi oli itselleni täysin uusi ja outo.
Selvisi, että kyse on lavatanssiaskeleiden ja jumpan välimuodosta, joten pakkohan sitä oli kokeilla! Laviksessa liikutaan yksin, joten ei tarvinnut huolehtia siitä että jäisi ilman paria. Itselläni ei ole minkäänlaista tanssitaustaa, viimeksi olin tanssinut tangoa, jenkkaa ja humppaa koulun liikuntatunneilla yläasteella. Menin lavikseen kuitenkin ennakkoluulottomasti ja positiivisella mielellä. Tangon, jenkan ja humpan lisäksi tunnilla tanssahdeltiin samban ja rumban tahdissa. Välillä jalat olivat aivan solmussa, kun katsoin muilta mallia, että kuinkas tässä kuuluukaan tanssahdella. Olen iloinen, että menin tunnille, sillä hauskaa oli ja samalla tuli hiki pintaan.
Laviksesta rohkaistuneena menin seuraavana päivänä lihaskuntotunnille, sitten vatsapakara- ja venyttelytunnille, bodybalanceen, spinningiin. Joka päivälle löytyi aina uusi laji, olikin todella mielenkiintoista testata erilaisia tunteja. Kyselin ja mokailin ensimmäisillä tunneilla, mutta kaikki kanssaliikkujat auttoivat aina ystävällisesti. Parasta tuolla kuntosalilla onkin reilu ja ystävällinen ilmapiiri, aina saa kysyä. Tällä kuntosalilla käykin kaikenikäisiä ihmisiä, joten paikkaan oli helppo sujahtaa mukaan. Tätä harrastusta aion ehdottomasti jatkaa.
DSC_0138DSC_0137

3. Tee jotain hyödytöntä

Luin tällä viikolla Helsingin Sanomien jutun, että hyvä keino stressin ehkäisyyn olisi ottaa joka päivä puolitoista tuntia itselleen hyödytöntä omaa aikaa. Silloin pitäisi tehdä jotakin hyödytöntä, itselleen mieluisaa ja rakasta puuhaa, ihan mitä vain mikä rentouttaa. Piirtää, maalata, laulaa, katsella elokuvia, leipoa, ihan mitä vain mistä tulee hyvä mieli. Jos puolitoista tuntia ei mahdu päivärytmiin, voi aloittaa vaikka puolella tunnilla.
Itse rentoudun niin, että otan lähes päivittäin iltapäivällä pienen hetken, jolloin makoilen piikimatolla 15-30 minuuttia. Silloin voin olla hiljaisuudessa, kuunnella musiikkia tai laittaa jonkin ohjelman tai Youtube-videon pyörimään tabletilta. Myös kirjoittaminen rentouttaa kummasti mieltä.
DSC_0134

4. Siisteys

Aikaisemmin työpöydälläni oli lähes kaikki opiskeluun liittyvät kirjat. Nämä kirjat olivat siis aina näkyvillä, kun tein koulutehtäviä. Huomasin kuitenkin muutamien viikkojen aikana, että pöydällä olevat kirjat ahdistivat ja muistuttivat koko ajan meneillään olevista kursseista. Kirjojen vuoksi pöytä tuntui aina sotkuiselta ja se ärsytti.
Vähän aikaa sitten siirsin kirjat viereisen arkun päälle, siinä ne ovat helposti saatavilla mutta ei kuitenkaan koko ajan näköpiirissäni. Muutenkin tykkään nykyään työskennellä enemmän kotonani kuin koulussa, sillä naapurit ovat hiljaisia eikä häiriötekijöitä muutenkaan ole. Pidän kodin muutenkin järjestyksessä, sillä en pysty keskittymään ollenkaan, jos ympärillä on sotkua.
DSC_0129

5. Musiikkia keskittymiseen

Musiikki auttaa monia keskittymään, niin myös minua. Kun teen opiskeluun liittyviä tehtäviä, silloin en voi kuunnella radiota tai Spotifyn soittolistaa, sillä silloin alan keskittymään liikaa radiotoimittajien juttuihin tai biisin sanoihin. Ajatus alkaa harhailla ja lopulta punainen lanka katkeaa.
Viime vuonna aloitin kuuntelemaan Youtubesta keskittymiseen helpottavaa musiikkia. Kun kirjoittaa Youtubeen ”study music for better concentration”, löytää paljon erilaisia videoita.
Välillä jos mieli on illalla levoton ja rauhoittumisesta ei meinaa tulla mitään, laitan silloinkin Youtuben päälle ja kirjoitan hakukenttään ”sleeping music”. Monta kertaa rauhoittava musiikki on auttanut nukahtamaan.