Haahuileva joulufiilis

Nyt on masu täynnä herkullisia joulupöydän antimia ja matkatavaroiden päällä nököttää pino joululahjoja. Oloni on mukavan jouluinen.

Jouluinen fiilis ei kuitenkaan ollut mikään itsestäänselvyys, sillä vielä eilen pilkkopimeällä kohti Kuopiota körötellessämme ajatus huomisesta jouluaatosta oli mahdoton. Ei se vielä voi olla. Vuosi vasta alkoi, kesä ei kerinnyt koskaan tulla ja lumikin puuttuu maasta.

Onko se niin, että kun ikää tulee lisää, vilistävät vuodet aina vain lujempaa? Johtuuko nopeutuminen jatkuvasta tekemisestä ja suorittamisesta vai siitä, että jokainen uusi ikävuosi on pienempi osa koko elinaikaa. (Esim. 2 vuotiaalle kulunut vuosi on puolet elämästä, kun taas 20 vuotiaalle kulunut vuosi on 5% elämästä) Onko some-kulttuurilla vaikutusta ajan käsistä karkaamiseen, kun paikalleen pysähtyessään alkaa automaattisesti näppäillä kännykkää. Muuten niin hiljaiset ja hitaat illat voi kuluttaa katselemalla leffoja, selaamalla eri medioita tai ihan vaan juttelemalla kymmenille ihmiselle ympäri maailmaa.

Oli syy mikä tahansa, tuntuu että tämä vuosi on hurahtanut muutamassa hetkessä. Pisin ja tuskaisin odotusaika koko vuonna oli odottaa jouluruuan valmistumista tänään. Silti pöytään istahtaessa tuntui, että juuri äskenhän sitä vasta lopeteltiin edellisvuoden ateria.

Toisaalta myös uudenlaiseen vuosirytmiin totuttelu voi olla yksi syypää joulufiiliksen haahuiluun. Edellisinä vuosina vastaavaan aikaan olen istunut koulunpenkillä ja odottanut yhdessä kaverien kanssa joululoman alkua, että ehditään viettää paremmin aikaa porukalla. Tänä vuonna olin vielä aaton aattona toisessa kaupungissa uusien ihmisten ympäröimänä, joiden olemassa olosta en viime vuonna tiennyt mitään.

Mikä joulufiiliksen sitten toi? Kotimatka. Matkan alussa mahdottomalta tuntunut jouluaatto muuttui kilometrien edetessä lämpimäksi ajatukseksi hengähdyshetkestä tutuissa maisemissa. Juteltiin matkaseuran kanssa, mikä joulussa on parasta, väiteltiin jouluperinteistä ja taustalla soi Tuiskun Antin joulubiisit. Pimeys ja vesisade eivät haitanneet. Matkan varrella pilkotti metsän uumenista muutamat koristeelliset jouluvalotkin.

– Ansku♥

Ps. Huomenna uusi kierros joulumuonaa mummolassa, nam.