Välivuoden viimeinen vaihe

Heipsan!

Nyt se on sitten toukokuu. Oijoi. Välivuosi on vierähtänyt sellaista kyytiä, että olen vielä tammikuun pakkaspäivissä menossa, vaikka ulkona paukkuu pakkasen sijaan kevään lämpöennätykset.

Opiskelupaikan kannalta on menossa ratkaisevat kuusi viikkoa. Olen ottanut töistä vapaata lukemista varten, ja suuntaa ja motivaatiota antava lukujärjestys on muistiinpanopinon päällimmäisenä aamuisin odottamassa. Olen hyvin järjestelmällinen ja organisoiva ihminen, joten minulle luonnollisin tapa aloittaa opiskelu oli tehdä tarkka mutta tarpeeksi joustava viikkosuunnitelma ja värittää se mukavilla korostusväreillä :D (Siellä on myös erikseen varattu aika blogipostausten väsäämiselle, heh.)

Tuntuu ristiriitaiselta, miten elämä on toistanut itseään vuoden verran, mutta samalla on tapahtunut lukematon määrä asioita, jotka jäävät ainutlaatuisina mieleen juuri tästä vuodesta ja joita ei olisi tapahtunut lainkaan ilman tätä taukoa opiskelusta. Uskoisin, että moni välivuoden viettänyt voi samaistua tähän fiilikseen.

Olen edennyt monella elämän osa-alueella paljon tänä vuonna – paitsi tietenkin sillä, jolla olen eniten kokenut tarvetta edetä, eli opiskelu/koulutus puolella. Olen kuitenkin tässä kuukausien aikana koittanut lopettaa liiallisen uravalinnoista ja kouluttautumisesta stressaamisen. En vielä tiedä, mille uralle päädyn, mutta toisaalta enhän vielä tiedä mitään pääsykoepäivämäärästäkään eteen päin. On vain odotettava.

13128807_996569727077962_1224877821_o

// Kyllä, on loppunut jo yhdestä tussista väri kesken //

Odotus on ollut tässä ehkä se vaikein asia. Jaoin välivuoden mielessäni kolmeen osioon: työpätkä, työ- ja opiskelupätkä ja opiskelupätkä. Eli toisin sanoen aloitin syksyllä uudessa työpaikassa täällä Oulussa, vielä liikaa pääsykoekirjoista murehtimatta, sillä olisi ollut turha aloittaa lukeminen “liian aikaisin”. Sitten marraskuun tienoilla alkoi huhtikuulle jatkunut osio, jonka aikana koitin epätoivoisen uupuneena jaksaa töiden ohella jo lukeakin – tästä osiosta tuli asettamieni tavoitteiden kannalta hieman farssi, sillä olen nyt huomattavasti jäljessä alkuperäistä lukusuunnitelmaani. Olin arvioinut, että jaksaisin paljon paremmin keskittyä ja olla virkeänä, kuin mitä todellisuudessa kykenin. Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen, sillä nyt alkoi tämä viimeinen pätkä, jossa pyhitän päivät kirjojen kanssa hengailulle.

Jos palataan vuosi takaperin toukokuun alkuun, olin juuri edellisessä kuussa aloittanut kesätyöt ja kamppailin silloin saman “luenko vai nukahdanko” ongelman kanssa iltapäivisin. Lisäksi sairastuin mononukleoosiin muutama viikko ennen ensimmäisiä pääsykokeitani – hain tosiaan journalistiikkaa lukemaan kahteen eri paikkaan, mutta kävin taudin takia vain jälkimmäisessä pääsykokeessa. Tauti vei tiputusletkuun asti ja siinäpä se opiskeluaika sitten menikin nukkuen lääkepöllyssä kirja kainalossa. ilmeisesti joka 100 000 kokee taudin niin voimakkain reaktioin kuin minä, kävipä “tuuri”

13148226_996569870411281_702648904_o

/ Aina kun pyöräilen jostain kotiin, tekee mieli jäädä kuvaamaan näitä maisemia. Ihana kesäinen fiilis tulee näistä auringonlaskuista. Maisemat ovat ehdottomasti uuden kodin bonuksia /

Vaikka tämäkin vappu meni sairastellessa, uskon että nyt on enemmän energiaa ja motivaatiota päästä sisälle yliopistoon kuin viime vuonna oli. Se olisi hyvä lopetus yhdelle pitkään kestäneelle elämänvaiheelle. Suomen kielessä ei ole hyvää vastinetta englannin sanalle closure, mutta sellainen opiskelupaikan saanti minulle on.

Toivon, että ehdin tehdä kaiken tarvittavan kesäkuun alkuun mennessä. Ajatuksena toinen välivuosi tuntuu inhottavalta. Sanonta “kolmas kerta toden sanoo” kalskahtaa korvaan kuin haarukan vinkaisu lautasta vasten. Olen iloinen tästä yhdestä välivuodesta ja kiitollinen kaikesta, mitä olen tätä reittiä pitkin löytänyt. Kuitenkin olen enemmän kuin valmis liikkumaan jo seuraavaan elämänvaiheeseen.

-Ansku♥

P.S.

Toukokuussa on muutakin tapahtumaa tiedossa, kuin luku-urakka. Ilmottauduin muun muassa elämäni ensimmäiselle puoli maratonille ja voin myöntää, että en ole koskaan ollut kestävyysurheilija :D Mutta hei, tässä kuussa aion rikkoa rajoja ja ylittää itseni monella tapaa.

 

Jätä kommentti

*