Onko sinulla ollut joskus unelma? Unelmalla tarkoitan asiaa, jonka saavuttaaksesi olet valmis venymään äärimmilleen niin henkisesti kuin fyysisestikin. Jonka tavoittelu saa sinut tuntemaan itsesi ylpeäksi, rohkeaksi ja onnelliseksi. Sinulla on tarkoitus ja suunta – olosi on vahva ja elävä.

Entä onko sinulle käynyt niin, että unelma on murskautunut? Ei varsinaisesti kenenkään muun tahallaan murskaama, vaan omatoimisesti murskautunut syistä, joille pieni pallontallaaja ei mahda mitään. Eräälle ystävättärelleni kävi näin kuluneella viikolla, ja tänään minä kirjoitan hänelle.

Ystäväiseni unelma on ollut jo kauan suorittaa asepalvelus. Päästä palvelemaan Suomen maata armeijan vihreissä. Moni nainen säikähtää pelkkää ajatusta, mutta ystäväni löysi intistä itselleen unelman, jota seurata. Unelma toteutuikin hetkellisesti, sillä sitkeä mimmi pääsi heinäkuun erässä aloittamaan matkan maanpuolustuksen saloihin.

Sitten epäonni puuttui peliin. Selkäoireet ajoivat varuskunta sairaalaan, ja kotiutus oli edessä viikon palveluksessa olon jälkeen. Ystäväni yritti ohittaa kivun ja jatkaa palvelustaan, mutta keho ei antanut armoa. Kävin katsomassa ystävääni päivää ennen kotiutusta ja nähdessäni pettyneen ja surullisen ilmeen, joka minua odotteli, teki mieli itkeä itsekin mukana ja kirota karman lait sun muut sinne ja syvälle.

En pysty kuvittelemaan, miten rankka paikka se on ollut. Unelmoija on ehtinyt kietoutua unelman pikkusormen ympärille, jonka jälkeen unelma tyrkkää sormella silmään. Armeijan käy vuosittain lukemattoman moni nuori, jotka suorittavat sen vain lain määräyksestä. Sitten kun kerrankin osuu eteen sellainen alokas, joka on valmis vetämään kehonsa jaksamisen äärirajoille päästäkseen viettämään päiviä metsään maastoutuneena, tapahtuu jotain tällaista.

Olen valtavan ylpeä ystävästäni, hänen rohkeudestaan ja perin suomalaisesta sisustaan. Hän on jaksanut elämän vastoinkäymiset pää pystyssä ja tiedän, että samalla asenteella jatkuu. Yksi vahvimmista tuntemistani ihmisistä. Hän on kannustanut minua silloin, kun itselläni on ollut vaikeaa ja haluan tehdä nyt samoin.

Ystäväistä vapaamuotoisesti lainatakseni:
”Ansku, meille on osunu rankempi elämä kuin monelle muulle, mutta kyl me se jaksetaa. Meillä on kumminki toisemme”.

Niinhän sitä sanotaan, että ihmiselle on annettu tietynlainen elämä, koska juuri hän on tarpeeksi vahva sen elämään. Yölliset, kello kolmen jälkeen keksityt elämänviisaudet piristävät aina kummasti.

Haluan tällä tekstillä tuoda esiin, että jos sinulla on unelma, jota tavoittelet ja se murskautuu, älä murskaudu unelman mukana. Jos annat vastoinkäymisten lannistaa, peität silmäsi uusilta unelmilta. Kun yksi ovi sulkeutuu, monta muuta avautuu – lisätäkseni hyppysellisen kliseisiä sanontoja mukaan.

Hirmusesti tsemppiä ja iso halaus ystävälle sekä muille unelmoiville otuksille!

-Ansku♥

Ps. Tämä olkoon ensimmäinen osa Inttilesken Päiväkirjoja. Sain ideasta paljon myönteistä palautetta, joten alan ripottelemaan julkaisuja sitä mukaa kun materiaalia syntyy.

Millaisia unelmia teillä on ollut/on tällä hetkellä, ja mitä niille kuuluu?