Tervehdys, avaa linkki -> Close to Home – It Can Wait
Päivän aiheena on siis kännykän käyttö auton ratin takana. Kuten videon lopussa todetaan, yksikään viesti, sähköposti, googlehaku tai vilkaisu ei ole elämän arvoinen.
Liikenneturvan kyselyyn vastanneista 15–19-vuotiaista kuljettajista lähes puolet kertoi lukeneensa tekstiviestejä ajon aikana. Yli kolmasosa vastaajista oli näppäillyt viestejä ajaessaan.
Parin vuoden takaisessa kyselyssä 18–24-vuotiaista vastaajista noin neljäsosa lähetti ajaessaan tekstiviestejä.
– HS
Ajaessa kännykkään puhuminen nelinkertaistaa onnettomuusriskin. Kolmannes Euroopan liikenneonnettomuuksista on aiheutunut puhelimen käytöstä tai muusta ylimääräisestä toiminnasta. Kolmannes. Älkää lätiskö siihen luuriin silloin, kun olette satojen ajoneuvojen ja tuhansien mahdollisten onnettomuuksien ytimessä, eli liikenteessä.
Koskaan ei voi tietää, mitä seuraavien metrien aikana autotiellä tapahtuu. Sekunti riittää suistamaan ajoneuvon ojaan ja toinen törmäykseen. Sekunti voi myös pelastaa, jos ajajalla on kaikki aivosolut kohdistettuna auton hallintaan. Puhelimen vilkuilu vie kaikki sekuntit, joilla voisit pelastaa itsesi ja läheisesi.
Itse käytän kätevää kikkaa, etten vahingossakaan räplää kännykkää kesken ajon. Laukku takapenkille ja luuri laukkuun. Silloin kuulen, jos siihen tulee viesti, mutta minun on keskeytettävä ajo vastatakseni. Tähän mennessä en ole kokenut tarvetta pysähtyä yhden ”ok” tai ”nähdään kohta” -viestin takia. Ne voivat odottaa perille.
Nyt jokainen, joka tuntee piston sydämessään; mieti oletko valmis ottamaan vastuun jonkun toisen perheenjäsenestä? Kun puhut puhelimeen keskellä moottoritietä, oletko varautunut murhaamaan jonkun toisen äidin? Tai sisaruksen? Lapsen? Puolison? Sana murha on ehkä radikaali, mutta onhan kännykän käyttö tietoinen valinta, joka pahimmassa tapauksessa johtaa jonkun kuolemaan. Kolaria ei voi perustella sanoin ”tekstasin vahingossa”.
Te olette kaikki fiksuja ihmisiä, ymmärrätte kyllä riskin suhteen hyötyyn jos vain haluatte hetkeksi syventyä niitä ajattelemaan. Iso riski, pieni hyöty.
Kun olemme liikenteessä, olemme kaikki vastuussa toisistamme. Huolehdi ympärillä autoilevien hyvinvoinnista. Tämä ajatus jäi pysyvästi mieleeni autokoulun teoriatunnilta. Liikenteessä ei kannata olla itsekäs. Miltä tuntuisi saada soitto viranomaiselta, jossa kerrotaan sinulle tärkeän ihmisen menehtyneen tekstiviestin takia? Koitetaan vähentää näitä turhia kuolemia.
Ihmismieli on hankala, sillä meillä on tapana ajatella että ”ei se minun kohdalleni osu, kun ei ole ennenkään osunut”. Onnettomuudet, sairaudet ja muut suljetaan pois ja haudataan mielen sopukoihin tabuna. Niitähän tapahtuu vain lehtiotsikoissa.
Valitettavasti totuus on, että riski on kaikille aivan yhtä todellinen – ellei pahempikin niille, jotka eivät varaudu huolehtimaan sekunteistaan.
Jos mikään muu näistä argumenteista ei saanut sinua siirtämään somekapulaa sinne takapenkille tai edes suljettuun taskuun matkan ajaksi, niin muista että kyseessä on rikos. Toimit lainvastaisesti, lopeta.
-Ansku♥
Ps. Ei lisättävää.
