Pieni pala valkoista

Olemme asuneet miehen lapsuuden kodissa nyt viisi vuotta ja jo pitkään toiveenamme on ollut hieman vaalentaa mm. tummunutta mäntypaneelia, jota löytyy useammastakin huoneesta. Niin ne vaan vuodet ovat vierähtäneet arjen pyörityksessä, jonka lasten hoitoon viemiset ja hakemiset, pitkät työmatkat, kotityöt, läksyjen valvomiset ja nukkumaan laittamiset ovat rytmittäneet usein liiankin täydeksi. Ainakin niin täydeksi, ettemme ole saaneet pintaremonttia juurikaan aloitettua.

Arki täyttyy huomaamatta. Se vie helposti mukanaan niin, ettei itse tahdo pysyä oikein perässä. Olen havainnut, että arjessa on kaksi muita suurempaa haastetta: kokonaisuuden hallinta ja yksittäisiin asioihin keskittyminen. Nämä kaksi asiaa vuorottelevat ja kilpailevat jatkuvasti ykköspaikasta.

Pikkulapsiperheessä olen oppinut, vaan en ehkä milloinkaan tottunut, jatkuviin häiriötekijöihin, jotka pyrkivät keskeyttämään yksittäiseen asiaan keskittymisen. Hyvässä tilanteessa kokonaisuus ei liikaa kärsi, vaan kaikki oleelliset asiat tulee tehdyksi omalla ajallaan. Heikommalla hetkellä kokonaisuus muuttuu kaaokseksi, josta yksittäisiä asioita ei enää erota, tai niihin ei ainakaan pysty riittävästi paneutumaan. Tämä syö voimia.

Perheemme lapset ovat nyt jo molemmat kouluikäisiä. Elämä on pikkuhiljaa muuttunut hallittavammaksi. Kiirettä ja kaaosta riittää edelleen, mutta olen huomannut, että siihen pystyy aiempaa enemmän vaikuttamaan. Lapset kaipaavat kyllä paljon tukea ja läheisyyttä, mutta kyllä he sentään itse syövät, käyvät vessassa ja pukeutuvat. Koululaisille voi ottaa harrastuksia sen verran, kuin hyväksi nähdään ja pojat pärjäävät keskenään tarvittaessa jo useimpia tunteja kerrallaan.

Niinpä näitä hetkiä, jolloin olen voinut keskittyä enemmän yhteen asiaan, on tullut lisää. Jouluviikolla sain keskittyä pukuhuoneena toimivan pienen huoneen maalaamiseen. Mikä sen terapeuttisempaa kun upottaa pensseli maaliämpäriin ja sivellä tuoretta maalia ajan patinoidun puun pintaan.

Tässä kuvat ennen ja jälkeen maalauksen. Alkukuva ei sinänsä vastaa aivan todellisuutta, sillä siitä puuttuu huoneeseen aiemmin kuuluneet kolme monesti ääriään myöten täynnä olevaa likapyykkikoria, vaatteita pursuilevat naulakot, sekä pitkä penkki joka sekin täyttyi helposti monenlaisella vaatteella, sekä seinään kiinnitetty vanha kangaslokerikko. ennen3

Ikean pyykkikaappi on osoittautunut loistavaksi hankinnaksi, siinä pyykkien paljous piiloutuu kätevästi oven taakse. Myös imuri löysi kauan hakemansa paikkansa seinältä. Kuvan ottamisen jälkeen asetimme vielä harmaan terassimaton, koko lattian alalle kylmää betonilattiaa pehmentämään.

jälkeen2

Jätä kommentti

*