Keskitytään tekemiseen

Hämmentyneenä kansalaisena olen seurannut Warkauden lehdessäkin käytyä keskustelua kuntarakenteesta, rajoista, organisoinneista ja yhteistyöstä. Viimeiset vuodet onkin mukavasti kulutettu rajankäyntiin, joten tekemistä on saatu siirrettyä siltäkin osin eteenpäin.
Väestötilastot ovat olleet 2000- luvulla seudullemme karua luettavaa. Perustelut väen vähenemiselle keskittyvät opiskelijoiden poismuuttoon sekä työpaikkojen keskitymiseen kasvukeskuksiin. Nämä seikat ovat totta, mutta kyllä taustalla on sellaisiakin asioita joihin voimme itse vaikuttaa. Myös pienet kaupunkiseudut voivat muodostua osaamiskeskuksiksi jotka vetävät asukkaita ja yrityksiä.
YLE haki tammikuussa kansalaisten näkemyksiä henkisestä kotiseudusta, Mikä on sinun henkinen kotiseutusi- teemalla. Vastaajia oli lyhyestä vastausajasta ja nettikyselystä huolimatta yli 11 000, joka osoittaa, että kotiseutu on ihmiselle paljon tärkeämpi kuin mitä päätöksenteossa tiedostetaan ja että siitä halutaan keskustella. Koko YLEn aineistoa ei ole vielä julkistettu mutta jo nyt saatujen tietojen mukaan henkinen kotiseutu on usein siellä missä ihminen on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa. YLEn kyselyn ja aiemminkin tehtyjen tutkimusten tulosten mukaan ihmiset haluavat asua alueilla joissa on kaunis luonto, luova ilmapiiri, lupsakka tärkeilemätön henki, oma murre sekä sukulaisia ja ystäviä. Ja totta kai työpaikka ja elinmahdollisuudet.
Mitä meidän pitäisi tehdä? Oikeita vastauksia ei varmasti ole olemassa, mutta kerron unelmastani, siitä kuinka aluksi unohdamme keskustelun rajoista ja päätösvallasta ja siirrämme katseemme tekemiseen. Lopetamme alueemme haukkumisen ja jatkuvan julkisen arvostelun ja etsimme niitä positiivisia puolia joita meillä on ja niitä on paljon. Voisimme haastaa toisiamme etsimään hyviä asioita, niitä joista haluamme pitää kiinni ja niitä joita haluamme muuttaa. Voisimme rakentaa ihmisten kokoisen ja ihmisten mukaisen kaupunki- ja maaseutuympäristön jossa luovuus, läheisyys ja yhdessä tekeminen nousevat arvoon arvaamattomaan, sellaiseen johon halutaan tulla mukaan.
Unelmieni Varkauden seutu luo uudenlaisia asumisympäristöjä, kylämäisiä asuinalueita jotka ovat koko ihmisen elämänkaaren huomioivia koteja. Näiden “kylien” keskellä ja reunoilla on kaupunkimaisia tiiviisti rakennettuja keskuksia joissa on korkeatasoisia palveluita, koulutusta ja osaamista. Työpaikat keskittyvät erityisesti näihin paikkoihin. Alueemme panostaa liikenneyhteyksiin joten tietoverkot, pyöräreitit, autoliikenne, juna- ja lentoyhteydet ovat kaikkien saavutettavissa ja näin turvaamme sekä työn että työntekemisen mahdollisuudet. Tänään kaivataan turvallisuutta ja läheisyyttä, niistä pidetään erityinen huoli.
Ja se kaikkein tärkein, kaavoittaminen, asuntotuotanto, yritysten sijoittaminen, kulttuurista ja osaamisesta huolehtiminen ovat meidän kaikkien yhteistä tehtävää, ihan ilman kuntarajoja tai poliittisia ryhmiä. Kyllä me ne hallinnolliset mallit osaamme tehdä. Mutta ne eivät saa olla halvaannuttamassa tekemistä eikä kehittymistä.
Kaikki muu, luovia ihmisiä, luontoa ja ympäristöä meillä on jo olemassa. Käytämme ne vahvuutena, niissä on ollut uudistumisvoimaa ennenkin. Näiden vahvuuksiemme avulla on mahdollisuus rakentaa uutta. Sisäänpäin sulkeutumisen sijaan tarvitsemme avautumista ulospäin, vastaanottokykyä ja avointa mieltä, tahtoa tehdä yhdessä ja antaa tilaa uusille ajatuksille ja toimintamalleille. Sellaiselle alueelle on Suomessa tilaa ja erityisesti sitä tarvetta on kehäkolmosen pohjoispuolella.

Jätä kommentti

*