“Myös minä vastustan todellisuutta”

Arvoisat Herrat Halla-Aho ja Immonen. Kun katsotte ulos ikkunasta kaunista Suomen maisemaa, siellä näkyy varmaan pitseria ja kebab-kioski joissa kyllä maistuu ruoka myös teidän puoleväellenne.
Vai pitäisikö hampurilaiskiska vaihtaa karjalanpiirakka-kojuun, tai kenties pettuleipään? Tai ei kai kunnon suomailainen voisi karjalaista ruokaa syödä – pitäskö nekin muuten heittää takaisin rajan taakse saman tien, outoine ryppyisine piirakoineen?
Ne Fazerin siniset ja Hartwallin jaffat ja kaljat joita varmaan joskus maistelette tekin, hyvät herrat… nimikin jo kertoo että kovin epäsuomalaisen kuuloiset lähtökohdat on näilläkin herkuilla. Vaihdettakoon kossuun, siinä etiketissäkin kivasti seisoo se perussuomalainen peltomaisema!
Finnair ja Angry birds, ja mitä näitä on tällaisia ulkomaankielisiä yrityksennimiä, eikö nekin voisi vaihtaa johonkin joka sulavammin sointuisi suomalaisessa suussa? Voisiko sellaisen lain vaikka laittaa, että jokainen kansainvälinen yritys saa nimensä jonkun Kalevalan hahmon mukaan? Eiku, siinäkin kirjassa taas inhottavasti on niillä karjalaisen ollut sormensa pelissä kun sieltä Karjalan laulumailta kävivät keräämässä niitä teksejä.
Ja sekin Lönruutti, ruotsinkielinen! Pannaan mokoma kirja! Timo Hännikäinen voisi uuden pamfletin Juhannusyönä vaikka raapasta ja siitäpä suoraan Facebook-levityksen kautta Suomen kansan uudeksi eepokseksi sitten!
Hirmu raskasta on kyllä varmaan teidänkin työskennellä työyhteisöissänne kun joka nurkan takaa voi ilmestyä jopa eduskuntatalonkin käytävillä neekeri tai homo. Vaikea on enää löytää järvenrantaa ja punaista mökkiä jonka rannalla voisi kuunnella Satumaata tai Baddingia. Eiku se tango tulee sieltä meren takaa ja Baddingin lauloi ulkolaisia käännösiskelmiä, paras itse kirjoittaa omat laulunsa ja niitä sitten tarkasti valitun valkoihoisen, mielellään keski-ikäisistä heteromiehistä koostuvan, porukan kanssa laulaa sillä lailla ei-homosti vaan niinku kaverillisesti ja välillä puhua politiikkaa.
Parasta on tällainen sateinen kesä niin voi vintillä rauhassa lukea Timo Soinin kirjoja. Festivaaleille ja kesätapahtumiin jos eksyy menemään, on suuri uhka altistua monikulttuurisuudelle: ulkolaisille autoille ja rock-musiikille. Silmät voivat pikkasen liian kauan eksyä tuijottamaan kaunista naista joka voikin myöhemmin ilmetä vaikka virolaiseksi tai venäläiseksi. Kuka piru sitä enää tietää kun oli kyllä vaaleatukkainen…
Jos siis haluaa vastustaa monikulttuurisuutta, suosittelen seuraavaa reseptiä:
Muuta metsään. Tapa omin käsin karhu ja kietoudu sen turkkiin. Juo purovettä ja syö mustikoita. Rakenna maja jossa vietät päiväsi runoillen kansallisromanttisia runoja (muista oikeaoppinen suomen kieli!) sekä mielipidekirjoituksia paikallislehtiin (muista kotiseuturakkaus!) sekä niihin julkaisuihin joiden toimituksessa ei työskentele yhtään ulkomaalaistaustaista tai heitä sympatisoivia. Kun huomaat viimeisen kohdan mahdottomaksi, omista aikasi sen sijaan kanteleen soittoon. Kun muistat ettei se saakelin kantelekaan ole vain suomalais-kansallinen rimputin, keskitä ajatukseksi todellisuuspakoon, syö suomen peruskalliota huutaen perkelettä ja itkien illalla itsesi uneen miettisessäsi lingvistisiä suuria kysymyksiä: Entä jos se sana perkelekin saa juurensa jostain Indo-Euroopasta?!

Parahin terveisin, Anna Fält

Kommentit

  • Ulkopuolinen

    “Ja sekin Lönruutti, ruotsinkielinen! ”
    Nimensä (Elias Lönnrot) oli ja pysyi ruotsinkielisenä, mutta hän kasvoi kotonaan suomenkieliseksi, ja ruotsia käyttämään hän oppi vasta koulussa, kuulemma vaivalloisesti.

  • Mirja Markkula

    Ulkopuoliselle: lähde http://www.kansallisbiografia.fi/english/?id=2836
    “The language of Lönnrot’s home had been Finnish, but schooling and academic work brought about the change of first language that he feared – even in his own family. With his son, Lönnrot spoke Finnish; his wife and daughters spoke to him in Swedish. Academic discussions and correspondence involving abstract terminology had to be conducted in Swedish or a foreign language; in his later years Lönnrot used Finnish very sparingly, arguing that it had developed literary forms that were beyond his grasp. Thus spoke the man who is called the second father of written Finnish.”

  • Karjalaispoika

    Entäs Maamme-laulu? Läpäiseekö se suomalisuuden kriteerit? Kirjoitettu alunperin ruotsiksi ja saksalisen säveltämä. Entäpä Finlandia? Säveltäjänä Johann Christian Julius Sibelius, joka sitten otti etunimekseen Jean?

  • Realismia

    Tämä naisten kiihkeys, erityisesti feministien kiihkeys puolustaa maahanmuuttoa kyllä ihmetyttää. Iso osa maahanmuuttajista on muslimeita ja jos ajatellaan esim. islamin uskoa ja muslimihallintoa niin niiden aatteet vaikuttavat naisen asemaan varmaan kaikkein eniten. Koraanin mukaan vaimot ovat miesten peltoa ja kehottaa käymään niillä niin monta kertaa kuin mies haluaa. Moniavioisuus on sallittua ja jopa suotavaa. Seksiorjia voi olla edelleen kuten profeetta Muhammedillakin 11 vaimon lisäksi. Yksi näistä vaimoista oli 9-vuotias kun meni Muhammedin kanssa naimisiin. Vaimoa saa koraanin mukaan lyödä. Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta puhukoot Suomen raiskaustilastot enemmän puolestaan muslimimiesten arvostuksesta naista kohtaan.
    Sama juttu ihmetyttää myös homoissa miten innolla he ovat mukana puolustamassa rajatonta maahanmuuttoa vaikka esim. sharia lain mukaan homoudesta on seurauksena kuolemanrangaistus.
    En ole persu enkä puolustele immosta, mutta kyllä tässä meneillään olevassa immosen vastaisessa maahanmuuttohysteriassa lyödään nyt pahasti yli.

  • Kaikki täyttävät persujen laaria

    Immonen ja Halla-Aho ovat taitavia demagogeja. Tällä kertaa he saivat taitelijat ja feministit ajamaan omaa asiaansa. Valtava mediahässäkkä, jossa sadat ja tuhannet harhautetut puhuvat monikulttuurisen Suomen puolesta, mutta todellisuudessa persut korjaavat sadon. Ns tavallisella kansalla on mielipiteensä, johon nämä mielenilmaisut tai kirjoittelut eivät vaikuta. Koko touhu alkaa vaikuttamaan hurskastelulta, sillä kovinkaan moni ei pysy asiassa vaan kirjoittelee niitä näitä muiden samoin ajattelevien korvasyyhyyn. Immoselle tai Halla-aholle tämä kaikki vetää suun makeaan hymyyn.

  • AK

    Erinomainen teksti! Kiitos Anna! :)

  • Juha Asikainen

    Miten iisalmen paikallislehti voi julkaista tälläistä kuvottavaa paskaa ja kuka/mikä tämä Fält oikein on?

    • Ulkopuolinen

      Ironinen kärjistys on tyylilaji sinänsä. Oheisesta kirjoituksesta näkee selvästi, ettei sitä pidä eikä tarvitse ottaa sananmukaisesti. Voi siis rauhassa joko olla välittämättä, tarttua johonkin asiakohtaan tai vastata samalla tyylilajilla.
      Paikallislehdenkin täytyy olla avaramielinen ja sen lukijoiden sietää nykyaikana paljon. Varsinkin kun on näinkin hyvät mahdollisuudet omaan vastaiskuun tarvittaessa. Ja voihan tarjota jonkinlaista vastinetta paperilehden mielipidepalstalle.

  • Iisalamelainen

    Hyvää tekstiä. Pilke silmäkulmassa. Jatka samaa vauhtia myös jatkossa. A. Fält

    • Ulkopuolinen

      Kuitenkin asialinja on aina arvokkaampaa ja toivottavampaa kuin pilkanteko.

  • Ulkopuolinen

    Me (melkein) kaikki vastustamme todellisuutta monessa suhteessa.
    Esimerkiksi ilkeys, kauna ja kateus saisivat muuttua epätodellisiksi. Paljon, voi kuinka paljon onkaan todellisuudessa vastustamisen aihetta.

Jätä kommentti

*