Queer-sauna

Savusaunaa...

Käyn vakituisesti julkisessa saunassa joka on jaoteltu sukupuolittain kahtia: miehet ja naiset sisään eri ovista omiin pukukoppeihinsa joista omille saunaosastoilleen. He jotka haluavat, voivat tavata keskimmäisessä saunassa jonne on ovi molempiin suuntiin. Koska tuo keskimmäinen sauna on se paikan paras (ainoa joka ei ole kuiva koppi vaan jossa kone automaattisesti heittää löylyä), istun aina siellä. Minä ja lauma ruotsalaisukkoja. Välillä joukossa on pari muuta naista, lähes aina verhoutuneena pyyhkeisiin. Tapaan vitsalilla että on hyvä olla puolisokea ilman silmälaseja: silloin ei näe ihmisten tuijotuksia, pitkiä katseita tai kulmien kohotteluja. Minä olen se erikoinen tapaus joka ei jaksa peitellä itseään pyyhkeellä eikä välittää muiden mielipiteistä tai katseista. Yleensä olen todennäköisesti se ainoa saunakulttuuriin kasvanut joka on tottunut miesporukan kanssa saunomiseen.

Kun saunassamme alettiin kunnallispoliitikkojen aloitteesta järjestää kuukausittaista Queer Kallis-päivää (Nimi tulee saunamme yleisesti tunnetusta lempinimestä “Kallis”) nousi moni takajaloilleen. Valituksia tuli sekä queer -nimestä että ennenkaikkea siitä että nasten puolelle tulee nyt kuulema “miehiä vaan katselemaan”. Saattaa uteliaita tullakin vaan sinähän voit pysyä sinä yhtenä päivänä kuussa sitten sieltä poissa jos se haittaa, eikös? Aina se on toiselta pois jos jollekin toiselle avaa uuden oven…

Queer sauna on ehkä vähän outo käsite suomalaiselle. Vai onko?! Helsingin Sanomat teki pari vuotta sitten suuren saunakyselyn josta kävi ilmi että yhä harvempi saunoo sukupuolista piittaamatta, miestensaunat ja naistensaunat ovat jo lähes normi. Toisin oli asia vielä jokunen vuosikymmen sitten, HS kirjoitti. Olin aivan puulla päähän lyöty kun asia jota olin hieman vuosia ounastellut sai tilastollista lihaa luiden päälle: on erikoista että tuntemattomat miehet ja naiset saunovat yhdessä. On erikoista jopa että tutut saunovat yhdessä! Mitä on tapahtunut sille “suomalaiselle saunakulttuurille” josta olin kaikille pauhannut? Kaikki ruotsalaiset saunakaverini olivat selittäneet minun ukkoin keskellä istumiseni juuri suomalaisuudella, nyt se kenties selitetään eksibitionismilla, outoudella tai jonain modernina flirttailun muotona…?

Onko sauna Kaikille? Onko se turvallinen tila? Piti ihan kysyä itseltään kun ensi kertaa astelin Queer saunan avajaisiin rakkaan muunsukupuolisen käsivarressa. Keskustelimme jo hyvissä ajoin ennen rakennukseen menoa, kummasta ovesta mennään sisään, menemmekö heidän pukuhuoneeseen joilla on penis vai heidän joilla on pimppi? Ystäväni keräsi ihan tosissaan rohkeutta uskaltautuakseen sisälle tilaan joka oli rakennettu niin sukupuoli-jaotelluksi. Vaikka sateenkaariliput liehuvatkin tangoissa joka kuukauden ensimmäinen maanantai markeeratakseen että “Tänään ovat kaikki tervetulleita”, oli hänellä vielä mielessä ja kehossa sama vanha tunne siitä, ettei hän ole tervetullut. Sisään päästyämme ja muita queer-väkeä tervehtiessä tuli lämmin olo: hän kuuluu tänne, aivan kuten minä tai kuka tahansa. Astelimme pitkin laituria joka yleensä on miesten laituri, laitoimme tavaramme Miesten hyllylle ja pyyhkeemme Miesten naulakkoon. Sain pienen käsityksen siitä, miltä tuntuu elää maailmassa jonne ei ihan kuulu…

Kiittelin saunaamme eli ystävien kesken Kallista (eli Ribersborgs Kallbadshuset) myös siitä että nyt perheet voivat saunoa yhdessä kaikkia saunoja ja laitureita käyttäen yhtenä päivänä kuussa. Olkoonkin että joku tympeä mätämuna aina joukosta löytyy (ne tuijottelemaan “naisten puolelle” tulleet äijät), ovat edut ehdottomasti suuremmat: ihan pelkästään kannanottona on hienoa toivottaa kaikki seksuaalivähemmistöt tervetulleeksi. Mutta ennenkaikkea arvostan sitä avointa saunakulttuuri jota he levittävät: tule sellaisena kun oot!

Onko sauna perheille, pariskunnille, yksinäisille, suomalaisille, homoille, terveysfriikeille, parantajille, vauvoille? No kaikille! Ja mielellään yhtä aikaa! Missä muualla voi kirjaimellisesti alastomana kohdana tuntemattoman sellaisena kun hän on, ilman rooleja, kampauksia, meikkejä, merkkivaatteita tai rääsyjä? Meidän saunassa ei puhuta politiikka (okei, joskus!) eikä juuri kysellä työpaikasta tai henkilökohtaisuuksista. Siellä istutaan ja katsellaan merta, nautitaan yksin ja yhdessä ja annetaan muiden ja itsensä olla. Kehoterapiaa koko rahan edestä!

Jätä kommentti

*