RUOTSALAINEN NUOTTI

Nyt kai se on pakko uskoa. Minä kuullostan ruotsalaiselta. Kun jotakin kuulee tarpeeksi monta kertaa, on mielipiteet alettava ottaa faktoina eikä silkkana mutu-tuntumana.
Ensin näin kävi Suomessa. Olin kesäjuhlissa josta tunsin vain ne kaksi ihmistä jotka minut juhliin veivät. Muut tuntuivat kaikki ajattelevan että olen ruotsalainen, ruotsinkielinen tai Ruotsissa useita vuosia asunut. Kaikki kenen kanssa juttelin asiasta ihmettelivät samaa, että olen asunut siellä vasta niin vähän aikaa ja kuulin yhä uudestaan saman lauseen “Sulla on sellainen ruotsalainen nuotti puheessa”. En uskonut. Ajattelin ettei otanta ole tarpeeksi suuri. Kymmenisen ihmistä sinne tänne, mitä ne tietää.
Päivittelin asiaa siskolleni. Se oli samaa mieltä. Perhana. Pakko tässä nyt sitten joku totuuden siemen on takana olla.
Istuessani bussissa Reykjavikissa juttelin paikallisen tytön kanssa ehkä viisi minuuttia ennenkuin hän kysyi, olenko ruotsalainen. Englantini kuulema kuullostaa ruotsalaiselta. Englantinikin! Ovatko aivoni jotenkin kahden Ruotsissa vietetyn vuoden jälkeen niin tuon kielen vammauttamat ettei oma äidinkieleni enää kuulu läpi?
Olen usein kuullut sanottavan “Sinulla on sellainen ihanan ruotsalainen tapa puhua”. Ne, kenen mielestä ruotsalainen nuotti on karsea, eivät tietenkään sitä ääneen sano. Itse en ole vielä ihan päättänyt onko tämä uusi nuotti hyvä vai paha asia. Ehkä sitä ei tarvitse arvottaa. Tosiasia on, että sellainen minulla nyt on.
Pistää vaan miettimään, kuinka pian omaksuisi jonkun muun puhetyylin? Jos nyt jäisinkin tänne Islantiin pidemmäksi aikaa, olisiko minulla kahden vuoden päästä se suloinen islantilainen kova ärrä tai hauskat diftongit (vokaalista toiseen liu´ut) jotka muistuttavat minua sekä Skoonen murteesta että Färsaarten kielestä joihin olen niin mieltynyt?
Tässäpä kai asian ydin: se mieltyminen johonkin. Kielen opettelussa ja omaksumisessa lienee yksi tärkeimpiä asioita motivaatio. Ei mitään opi jos ei halua, ei se uusi taito salakavalasti luikertele aivoihin, se pitää haluta sinne. Kai minä olen sitten valinnut ruotsalaisen nuotin ja se minut. Rakastamalla sitä kieltä ja sen kaunista soljuvaa sointia.
Pahoitteluni kaikille joiden mielestä toinen kotimainen kuullostaa pahalta. Muistuttakaa etten puhu kanssanne, muuten teitä saattaa alkaa harmittamaan.

Kommentit

  • Ulkopuolinen

    Mitäpä tuosta, emmehän kaikki synny oikeaan paikkaamme maailmassa – eikä äitimme aina satu puhumaan oikeaa kieltä. Tai sitten elämämme vaiheet saavat meidät kiintymään johonkin tiettyyn paikkaan ja/tai kieleen.
    Ruotsin kielellä on täällä Suomessa se painolasti, että se on samalla entinen herrakielemme, joka siitä syystä enemmän tai vähemmän herättää ikäviä muistoja ja ajatuksia maamme nykyisen ja oikean valtakielen, suomen, alennustilasta vielä vuosisata sitten.

    • Anna Fält

      Voi kyllä minä olen syntynyt ihan oikeaan paikkaan, ja uskon että jokainen syntyy – joku kohtalo meidät antaa sille äidille joka puhuu kyllä ihan oikeaa kieltä! Mutta elämä vie ja jokaisella on oma polku kuljettavana.
      Olet oikeassa tuon painolastin suhteen – minulle on moni Ruotsissa ihmetellyt miksi eivät he sitten opiskele suomea kouluissa. No, pieni Suomi ei koskaan saannut sitä Ruotsia valloitettua ;) Kyllä ikävät assosiaatiot ruotsintunneilla värittävät kielenoppimista. Moni aloittaa seiskaluokan jo ajatuksella ”Tää on se ärsyttävä kieli”. Minusta kaikki kielet ovat hienoja ja tärkeitä – omaa korvaa vaan miellyttää erityisesti ruotsi ja se istuu luontaisesti suuhuni. Toivon että kaikki löytöisivät kielen jonka oppimisen kokisivat merkitykselliseksi ja antavaksi, uusi kielihän on rikkaus!

  • Vilho Säkkinen

    Heippa.Asun täällä ruotsissa ja tulin tänne 13 v.vanhana ja tunnen paljon maanmiehiä jotka ei ole viitsinyt opetella ruotsia,Yksikin sanoi kerran että ei me noin hienoa kieltä koskaan opi,eli samalla vetäisi itseltään maton alta.Paljosta jää vaille,niin yhteyskunnallisista asioista kuin huumoristakin joka on minun mielestäni aivan loistava.Ehkä nyt olin liian jyrkkä tuossa kommentissani että ei ole viitsinyt,,,,,,siihen aikaan ei porukat ehtineet lukea ruotsia töitten jälkeen tai ei jaksaneet,,,ja onhan selvää että pehmeä B,D,Sj(Sju) istuu huonosti suomalaiseen suuhun,,,että ei se aina niin helppoa ole joten moni luovutti jo siinä vaiheessa.Että silleen.

Jätä kommentti

*