Voiko äitinä ylipäätään tehdä mitään oikein?!

Äitienpäivän tienoilla kukkamyynti nousee hurjaan kasvuun ja monet heistäkin jotka harvemmin tarttuvat luuriin pirauttaakseen äidille katsovat sen ajankohtaiseksi. On mielestäni ihan kohdallaan että kalenteriin on laitettu päivä muistuttamaan siitä kaikesta palkattomasta työtä jota miljoonat äidit, äitipuolet, bonus-äidit, otto-äidit, kasvatti-äidit, adoptio-äidit ja kasvattajat tekevät. Muistelen vuosia sitten katsomaani dokumenttia jossa kerrottiin että yleensä kaikkein kauheimmistakin rikoksista tuomitut saavat aina yhden vakituisen vieraan joka jaksaa tulla vankilavisiitille vuosi vuoden jälkeen: äitinsä. Jos joku ihmisryhmä symboloi pyyteetöntä rakkautta niin nämä ihmiset jotka ovat yleensä antaneet kaikkensa että jälkikasvu olisi onnellista ja hyvinvoivaa.

Tottakai osa aina hieman epäonnistuu tässä tehtävässä joka ei ole helppo! Aina löytyy ne pari poikkeusta säännöstä joilla on ollut todella epäkypsä, sairas tai kertakaikkisen julma äiti, ikävä kyllä sitäkin tapahtuu. Mutta tämä teksti ei kerro heistä, tämä teksti kertoo heistä jotka seisovat ulkopuolella ja katsovat oikeudekseen arvostella Muiden tapaa olla äiti. Koska heitä on. Ja paljon!

Minulla ei ole omia lapsia enkä usko että koskaan tuleekaan, siitä syystä seurailen koko tätä ilmiötä hieman tällaisen sivustaseuraajan silmin. Ja se on usein aika kauheata katsottavaa. Joka kerta kun joku läheinen synnyttää, ilmestyy ympärille liuta neuvojia jotka hyvää hyvyyttään haluavat auttaa uusia vanhempia mutta se tapa jolla äitien käytöstä analysoidaan ja moititaan on aivan eri mittakaavassa kuin uusien isien kanssa. Tuntuu kuin isäksi tulleella olisi joku vapaakortti olla vähän keskeneräinen tai epäkelpo, jonkinlainen “pojat on poikia”-mentaliteetti ottaa helposti vallan kun tuore isä on vähän ulalla jostain (ja kukapa ei olisi vähän ulalla kun on yhtä äkkiä luonut maailmaan uuden ihmisen ja nyt pitäisi kolmen tunnin yöunilla opetella liuta uusia taitoja, pitää yksi syyntakeeton mytty hengissä, syöttää ja pestä se hyvin ja oikein ja vielä koettaa siinä samalla pitää itsestäänkin jotenkin huolta).

Epäkelpo Äiti-leiman saa otsaansa pienestäkin virheestä. Pitkiä katseita vaihdellaan heti jos imettää liian lyhyen aikaa/pitkään/ei imetä/imettää “väärin” tai nukuttaa lapsen “väärin” tai lohduttaa itkevää lasta “väärin” tai syöttää lasta liikaa/liian vähän/väärillä ruoka-aineilla tai puhuu lapselle “väärin”. Jos äiti haluaa töihin on hän itsekäs, jos äiti ei mene pian töihin on hän laiska. Siis kutakuinkin: mitään et voi tehdä niin että kaikki olisivat tyytyväisiä, eivät arvostelisi ja saisit itse tunnustella millä tavalla haluat opetella äitinä olemista Omalle Lapsellesi.

Lähtökohdaksi laittaisin aina että jokainen varmasti haluaa omalle lapselleen parasta. Tottakai on poikkeustapauksia: jos raskaaksi tulevalla on vakava mielenterveysongelma tai päihteidentäyttämä menneisyys on hyvä että ammattilaiset ovat prosessissa mukana jo heti alkuun. Osalla voi raskaudenjälkeisessä hormonihuurussa kadota elämänilo tai elämänhallinta niin täysin ettei itse pärjää uuden tulokkaan kanssa ja ulkopuolinen tuki on ensiarvoisen tärkeää. Mutta tavallinen, tasapainoinen aikuinen ihminen jolla on tukijoukkoja ja joka hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla haluttua ja odotettua lasta saa jatkuvasti kuulla hirveää kritiikkiä niin monesta suunnasta että kauhistuttaa niiden äitien puolesta jotka eivät lähtöviivallakaan ole näin hyvässä asemassa. Jos tekee lapsen yksin, päivitellään. Jos jättää lapsen isän, päivitellään. Jos laittaa lapsen päiväkotiin, päivitellään. Jos adoptoi, päivitellään. Jos laittaa lapsensa adoptioon, sitten ainakin päivitellään. Auta armias jos teet abortin, sitten sitä vasta päiviteltäisikin niin paljon ettei suurin osa asiaa koskaan kellekkään kerro!

En voi olla tekemättä loppupäätelmää että äitien täytyy olla maailman kovinta sakkia: Sen lisäksi että oma lapsi huutaa “Tyhmä äiti!” kaupan lattialla ja teini karjuu “Mä vihaan sua! huoneensa ovelta, on arvostelijoiden rivi siiten siinä sanomassa että nuo molemmat kaksi tilannetta ovat Sinun vikasi, huono äiti. Jos tässä yhteiskunnassa ylipäätään onnistuu kasvattamaan jotakuinkin terveen ihmisen aikuiseksi asti, saa kyllä onnitella itseään enemmän kuin kerran vuodessa!

Kaikki arvostelija ja päivittelijät: laskeppa vaikka kymmeneen ja pidä mielipiteesi omana tietonasi jos niitä ei kysytty.
Kaikki äidit: I Salute You! Hyvin sä vedät!

Jätä kommentti

*