Veikkausliigassakin se maksaa, jolla on rahaa

Suomen mestaruuden voittanut Kuopion Palloseura joutuu parsimaan menetyksiään siirtomarkkinoilla. KuPS menettää tärkeitä pelaajia etenkin alakerrastaan, mutta kokonaisuutena ajatellen KuPS:n sopimustilanne on hyvällä mallilla.

Helsingin Jalkapalloklubiin siirtyneen vasemman puolustajan Luis Carlos Murillon ja Dinamo Zagrebista ilmaiseksi lainalla olleen topparin Vinko Soldon paikkaaminen teettää eniten työtä uudelle urheilutoimenjohtajalle Jonne Lindblomille.

Murillo vaihtaa HJK:n paitaan hyvästä syystä. KuPS maksoi kolumbialaiselle kuukausipalkkaa 5 000 euroa bruttona. Isolla kirkolla HJK:ssa mies tienaa 8 000 nettona ja kymmeniin tuhansiin euroihin kohonneen allekirjoitusbonuksen. Pelaajan kannalta siirto oli ehdottomasti järkevä.

Kysymyksen voi esittää ainoastaan siitä, olisiko Murillon tasoinen pelaaja saanut sopimuksen ulkomaille?

Varmasti olisi, mutta siellä mukava mies ei välttämättä olisi päässyt samoille tienesteille kuin HJK:ssa.

Kuopiossa ei ole syytä katkeruuteen. Veikkausliigassakin toimitaan markkinatalouden puitteissa. HJK on liigan suurin seura, joka saa kotimaasta haluamansa pelaajat. Kokonaan eri asia on se, käyttääkö seura paksua lompakkoaan oikein.

Jokainen voi itse tehdä johtopäätöksensä siitä, kannattiko Toni Koskelan sopimus ostaa ulos Rovaniemen Palloseurasta 150 000 eurolla. HJK jatkaa Koskelan johdolla ensi kauteen, vaikka ei Koskelan johtamaan loppukauteenkaan ollut tyytyväinen. HJK nimittäin etsi pitkin syksyä ulkomaalaisia vaihtoehtoja.

Se on joka tapauksessa selvää, että HJK on ensi kaudella – kuten aina – suurin mestarisuosikki. Seura rakentaa nyt vahvaa joukkuetta surkean kauden jälkeen. Rahaa ei todellakaan säästellä, sillä oma kasvatti Lucas Lingman ostettiin Koskelan tavoin RoPS:sta isolla rahalla kesken sopimuskauden.

Ryminällä mestaruuskamppailuun tulee myös valmentajiensa kanssa urakalla sekoillut Seinäjoen Jalkapallokerho. Raimo Sarajärvi teki pitkästä aikaa oikean valmentajaratkaisun kutsumalla KuPS:n mestariksi valmentaneen Seinäjoen oman pojan Jani Honkavaaran Lakeuksille.

SJK:n resursseilla ja olosuhteilla Kuopiossa kykynsä lopullisesti osoittanut “Honsu” nostaa seuran takaisin kärkikahinoihin. Tyhmempikin ymmärtää, ettei Honkavaarankaan tarvitse talkoilla kotikaupunkinsa seuraa valmentaa. Sarajärvi on varmasti tehnyt kaikkensa saadakseen kultapoikansa kotikaupunkiin. Jos Murillon HJK-pesti on kolminkertainen KuPS:n palkkanauhaan verrattuna, niin Honkavaarakin tienannee SJK:ssa tuplasti enemmän kuin Kuopiossa.

Edellä mainitut esimerkit kertovat, että iso raha on tullut kuvioihin lopullisesti Veikkausliigassakin. HJK käyttää sitä ylivoimaisesti eniten, mutta myös SJK, KuPS, Inter ja Honka ovat suomalaisella mittapuulla isoja seuroja.

Tämä viisikko Ilveksellä täydennettynä miehittää ensi kaudella Veikkausliigan kärjen. Se on helppo sanoa jo nyt.

Kun edellä on puhuttu HJK:n ja SJK:n rahankäytöstä ehkä hieman piruilevaankin sävyyn, on pakko tunnustaa ettei KuPS:kaan saanut ilmaiseksi Arne Erlandsenia. Mies, joka on valmentanut IFK Göteborgin ja Lilleströmin tasoisia joukkueita tuskin tulee Suomeen viisinumeroisella summalla.

Ensi viikolla KuPS:n joukkue alkaa todennäköisesti täydentyä. Mestareiden liigan karsinnoissa pelaava KuPS tarvitsee riveihinsä maalivahdin, jos Otso Virtanen saa haaveilemansa pestin ulkomaille. Virtasen takana KuPS:lla tosin on poikkeuksellisen kyvykäs 16-vuotias maalivahti Hemmo Riihimäki, joka varmasti saa jo vastuuta ensi kaudella.

Suhteellisen kalliin Babacar Diallon jatkosta riippuen tarvitaan yksi tai kaksi hyvää topparia ja vasen puolustaja. Keskikentän tarpeen määrittää se, jatkaako Reuben Ayarna. Hyökkäyksessä on korvattava Tuco. Tarve on siis vielä ainakin neljästä kuuteen uutta pelaajaa.

Kaikkia menestyksiä ei KuPS:n kannata paikata vielä syksyllä. Pelaajia on tarjolla vielä tammikuun siirtoikkunankin jälkeen.

Jalkapalloilijat eivät maailmasta lopu.

Jätä kommentti

*