Turvallista tulevaisuutta

Kukapa olisi vuoden alussa osannut arvata, millaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa olemme nyt valmistautumassa jouluun ja pian vaihtuvaan uuteen vuoteen. Me sotien jälkeen eri vuosikymmeninä syntyneet ikäluokat olemme saaneet tuudittautua luottamaan talouskasvun ja rauhanajan jatkuvuuteen.

Sota- ajan elänyt ja Suomen taloudellisen kasvun nähnyt kuluneena syksynä edesmennyt 93- vuotias äitini totesi jo 80- luvun nousukaudella: ” Jossakin vaiheessa tulee vielä muutos. Ei tällainen kasvu voi loputtomiin jatkua.” Ei jatkunut. Aikaansa seuraavana hän jossain vaiheessa tuumasi: ”Kunhan ei vaan enää tulisi sota”. Toivottavasti ei tule. Elämme kuitenkin aikaa, jossa myös muualla maailmassa tapahtuvat asiat heijastuvat meille Suomeen.

Lähi-idän kriisi näkyy Suomessa pakolaiskriisin muodossa. Maailmassa on pakolaisia enemmän kuin vuosikymmeniin. Uutiset järkyttävistä terroriteoista, sotilaallisista kriiseistä maailmalla ja pakolaisvirroista Eurooppaan ovat todella huolestuttavia asioita. Maamme vaikea taloudellinen tilanne ei myöskään helpota tilannetta.

Olemme ihmiskuntana uudenlaisen todellisuuden edessä. Ilmaston lämpenemisen hidastamisella 1,5 asteeseen alkaa olla kiire. Onhan päättyvä vuosi Maailman ilmatieteen järjestön mukaan mittaushistorian lämpimin. Pariisin ilmastosopimuksen syntyminen antaa toivoa siitä, että teemme maailman laajuisesti yhdessä töitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Yhteinen huoli saa aikaan yhteisvastuullisuutta, jonka vaikuttavuus kertautuu yksilötason valinnoista.

Edellä kuvaamani asiat saattavat yksittäisen ihmisen näkökulmasta näyttää niin suurilta, että mieleen voi tulla epäilys omista vaikutusmahdollisuuksista. Paras vaikuttaminen lähtee kuitenkin aina ruohonjuuritasolta ja yksilöistä käsin. Ihmisistä on kautta aikojen löytynyt ihmeellistä sitkeyttä ja selviytymiskapasiteettia joskus jopa mahdottomalta tuntuvien haasteiden kohdatessa.

Työssäni näen, miten mieliala vaikuttaa ihmisen kykyyn toimia ja katsoa tulevaisuuteen. Sillä, että kokee olevansa hyväksytty ja olevansa merkityksellinen jollekin, on aina liikkeelle paneva voima. Tämä koskee kaikkia kansallisuudesta, ihonväristä, sukupuolesta, sosiaalisesta asemasta tai uskonnosta riippumatta.

Ei siis ole samantekevää, millaista henkistä ilmapiiriä – vihapuheen täyttämää vai ihmisyyttä kunnioittavaa – olemme vahvistamassa niin oman elämän, yhteisön kuin kansakunnankin tasolla. Vihapuhe sisältää aina tuhon siemenen. Siksi sitä ei pidä hyväksyä ja siihen tulee puuttua. Kun taas hyväpuheella on maailmaa parantava ja vastakkainasettelua vähentävä vaikutus.

Edellisten sukupolvien selviytymistarinat, ponnistelu yhteiskuntarauhan ja vakauden puolesta sekä kertomukset lähimmäisestä välittämisestä antavat näköalaa myös tähän aikaan. Toivon, että luomme heidän tavoin edelleenkin lapsillemme turvallisuutta ja tulevaisuudenuskoa. Toivon myös, että osaamme oikealla tavalla tukea asioitamme hoitamaan valittuja kansanedustajiamme, joiden tehtäväkenttä on nyt poikkeuksellisen vaikea. Silloin kun korjaavaa palautetta on aihetta antaa, annetaan se rakentavalla tavalla. Muistetaan antaa myös kiitosta silloin kun siihen on aihetta.

Toivotan Joulun sanoman mukaista rauhaa ja onnellista Uutta Vuotta kaikille!

Jätä kommentti

*