Eläimen arvo, ihmisen asenteet ja ilmastonmuutos

Aika mahtipontinen otsikko, eikö vain?

Viime aikoina olen miettinyt paljon eläimen arvoa ja toisaalta ihmisen asenteiden vaikutusta maailman tilaan. Mitä eläin merkitsee ihmiselle? Mikä meissä on erilaista, entä samanlaista? Kuinka oikeutemme elämässä eroavat toisistaan? Kuinka muutoksilla asenteisiimme ja arvomaailmaamme pelastetaan maailma? Aiheesta saisi kirjoitettua vaikka kokonaisen kirjan ja onhan siitä varmasti kirjoitettukin. Yritän tiivistää tähän tekstiin lyhyesti pohtimisen aihetta liittyen kunkin omaan, henkilökohtaiseen suhteeseen eläinkunnan kanssa. Asioista voidaan olla montaa mieltä, mutta tuoreimmat tutkimukset suorastaan huutavat asennemuutosta ja käytännön tekoja –  tai pian on myöhäistä. Synkkää tekstiä, mutta asioista on puhuttava, jotta niihin tulisi muutos.

Lähdetään liikkeelle vaikka näin! Kuvitellaanpa koira, joka on jo vanha. Sillä on kipuja eikä häntä enää juurikaan heilu. Elämänilo on sammunut silmistä. Jokainen ihminen tietää, että tällainen koira tulee päästää jo kivuistaan ja kärsimyksistään. Koira viedään eläinlääkäriin, jossa se saa rauhallisesti nukahtaa omistajansa vierelle tai syliin. Kaunista ja liikuttavaa. Surullistakin, mutta kukaan ei ajattele, että se olisi väärin. Ennemmin se on viimeinen hyvä teko parhaan ystävän auttamiseksi.

Kuvitellaan seuraavaksi ihminen. Hänkin on jo vanha, maannut sairaalasängyssä vuosia kykenemättä kommunikoimaan tai syömään itse. Raajat ovat käppyräiset ja vaippaa vaihtaessa häpeän kyyneleet eivät enää valu. Pesulle viedään paareilla, koska istua ei enää ole vuosiin jaksanut. Omaiset käyvät jouluna ja joinain muina juhlapäivinä istumassa vakavina ja neuvottomina sängyn vierellä. Tällaisella ihmisellä ei ole oikeutta päästä pois, vaan usein hänet nesteytetään ja lääkitään takaisin elämään heti, kun sen rippeet hiljalleen ja luonnostaan alkavat hiipua pois. (Olen nähnyt tämän tilanteen omin silmin vuodeosastolla, joten tilanne on varmasti täyttä totta tuhansille vanhuksille, jotka eivät ole määrittäneet omaa hoitotahtoaan ennen toimintakyvyn kadottamista.)

Edellä mainittu vastakkainasettelu on ainoa selkeä eläinten voitto yleisen ajattelun ja asenteiden määrittelemässä oikeuksien viidakossa.

Minun ajatusmaailmassani eläin on lähtökohtaisesti yhtä arvokas kuin ihminen, joten minulle näiden tapausten vertailu on siitä syystä varmaankin helpompaa, kuin monelle toiselle. Ymmärrän, mutta toisaalta asiaa paljon pohtineena en ymmärrä.

Millä tavalla sitten määritellään kunkin eläinlajin arvo ja oikeudet? Yleisesti se tapahtuu vertaamalla eläinlajin ominaisuuksia ja kykyjä ihmisen vastaaviin. Mikäli eläin ei muistuta meitä kovinkaan paljon, on se monesti ihmisen arvoasteikolla alempana, kuin meitä läheisemmin muistuttavat lajit. Minulle vaikein asia maailman tilassa on se, kuinka ihminen eriarvoistaa ja sortaa niitä, jotka eivät muistuta häntä itseään. Usein pelkkä etninen tausta jakaa ihmislajinkin eri leireihin, joten en pidä erikoisena sitä, että myös eläimet nähdään alempiarvoisina ja ihminen voi siis tunnontuskitta käyttää niitä hyödykkeinä ajattelematta asiaa niiden kannalta.

Eläinten arvo silmissäni nousee niiden kanssa viettämäni ajan kuluessa aina vain, sillä näen niissä samanlaista kykyä ajatella ja aistia, kuin meissä ihmisissä – joten tunnustan itsekin toisinaan pyöritteleväni ajatuksiani eläimistä vertaamalla niitä ihmisen ominaisuuksiin.

Ihminen perustelee ylivertaisella älykkyydellään oikeuttaan hyötyä eläimistä ja käyttää niitä omiin tarkoituksiinsa. Kykymme tuottaa monimutkaisia päätelmiä ja tuntea empatiaa on totta tosiaan jotakin hienoa ja aivan ainutlaatuista. Minä ajattelen, että juuri siitä syystä meidän tulisikin kantaa vastuumme planeetasta ja sen monimuotoisesta eläinkunnasta sen sijaan, että poljemme sen ahneuksissamme maanrakoon.

Kulutustottumuksissamme näkyy päivittäin vuosisatojen saatossa muodostuneet käsityksemme eläimistä, luonnosta ja suhteestamme niihin. Hiljattain julkaistun ilmastoraportin mukaan länsimaalaisten tulisi vähentää lihansyöntiä 90 prosenttia, jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin pysäytettyä, ennen kuin se saavuttaa kriittisen 2 asteen rajan. Jauhelihapaketin merkitystä ilmastolle ei ehkä tule kaupassa hintoja vertaillessa ajatelleeksi. Lähtökohtaisesti korvaamalla osan lihasta kasviksilla ja suosimalla suomalaista luomulihaa ja riistaa saat pienennettyä omaa hiilijalanjälkeäsi merkittävästi. Etkö usko? Kato vaikka Googlesta :-)

Nykyihminen kaivaa maata tulevien sukupolvien alta. Pitkä juttu kertalaakista poikki; mitä sinä voisit tänään ja tulevaisuudessa tehdä ottaaksesi huomioon myös tulevat sukupolvet ja maapalloa asuttavat muut lajit?

Huhhuh. Tulipa siitä tiukka tilitys! Puhutaanko ensi kerralla jostain iloisemmasta?

Titta

PS: Kuinka sitten määritetään ihmisen arvo? Voisiko olla, että ihmisen todellinen luonne näkyy siinä, kuinka hän kohtelee itseään heikommassa asemassa olevia?

Kommentit

  • Ap

    On hyvä muistaa se, että lihanaudat syövät pääasiassa nurmi ja heinärehua. Eikä tuolle puoli ilmaiselle vihreälle massalle ole toistaiseksi muuta käyttöä. Jos lihansyönti lopetettaisiin, vihreä massa jäisi hyödyntämättä ja tuo puuttuva suuri ravintomäärä tulisi tuottaa joillakin muilla tavoin.

Kommentointi on suljettu.