Uusia alkuja ja puhtaita pöytiä Eläinten päivän kunniaksi

Hei kaikille!

Kirjoitin menneinä vuosina eläinaiheista blogia Warkauden Lehteen, mutta valitettavasti blogiuudistuksen myötä vanha blogini katosi bittiavaruuteen. Vaan eipä tuo mitään; uusissa aluissa on aina jotain hohdokasta ja kukapa ei tykkäisi aloittaa puhtaalta pöydältä. Ja mikäpä sen parempi päivä kirjoittaa ensimmäinen postaus, kuin Eläinten päivä 4.10. :-) Ajattelin, että koska en varmasti ole kaikille teille tuttu, ensimmäisen postaukseni olisi hyvä kertoa, kuka olen ja mistä tulen. Mitä teen ja minne olen menossa.

Olen Titta, 32-vuotias eläinharrastelija ja lemmikkihoitolayrittäjä Pieksämäen Jäppilästä. Olen alunperin kotoisin Lahdesta, mutta viettänyt suuren osan nuoruuttani ja aikuisikääni Savossa. Kotona on lauman verran isoja ja pieniä ihmisiä sekä neljä kissaa, kolme koiraa ja leopardigekko. Kerron näistä omista lemmikeistäni lisää myöhemmissä postauksissani. Talomme pihapiirissä nököttää lemmikkihoitolani. Hoitolan menoa voit seurata somesta, jossa olemme aktiivisesti esillä. Tästä lemmikkihoitolani Facebook-sivulle ja tästä Instagramiin.

Kuva: Vera Kempf

Eläimet ovat olleet minulle pienestä pitäen todella tärkeitä. Olen lapsena nököttänyt tuntikausia seuraamassa sisiliskojen ja iilimatojen käyttäytymistä ja haalinut hoivattavaksi etanoita ja sammakonkutua. Näin aikuisiällä olen tehnyt vapaaehtoistyötä eläinten parissa yksityishenkilönä sekä eläinsuojeluyhdistysten lippujen alla pian kymmenen vuotta ja jatkan sijaiskotitoimintaa työni ohella edelleen. Arkeni on aamusta iltaan pääsääntöisesti koirien ja kissojen hoitoa – omien, hoidokkien sekä sijaiskotilaisten. Välillä pimputtelen pianoa tai neulon (olen molemmissa surkea, mutta harjoitus tekee mestarin!). Tykkään myös laulaa, liikkua luonnossa, välillä halaan puita ja ystäviä ja saatan toisinaan maistella viskiä. Oman eläinalan yritykseni  avasin tämän vuoden helmikuussa ja olen ehkä joillekin sitä kautta jo hyvinkin tuttu. Jatko-opinnot eläinten parissa ovat jatkuvasti mielessä ja suunnitelmissa onkin hakea täydennystä nykyiseen eläintenhoitajan ammattitutkinnon eläinhoitolan osaamisalan koulutukseeni jo ensi vuonna. Näissä hommissa ei voi koskaan olla täysin valmis ja tietää kaikkea; eläimet ovat parhaita opettajiani ja opin heiltä joka päivä valtavasti uutta.

Olen aina ymmärtänyt eläimiä erityisen hyvin ja tunnustettakoon, että niiden kanssa oleminen tuntuu toisinaan luontevammalta, kuin lajitoverieni seura…. ;-) Blogiini kirjoitan ajatuksiani eläimistä, niiden käyttäytymisestä ja merkityksestä meille ihmisille. Pyrin myös tuomaan tietoonne uusimpia tuulia eläinten käyttäytymisen tutkimuksen saralta sekä jakamaan (monesti kantapään kautta oppimiani) vinkkejä sujuvampaan elämään lemmikin kanssa. Saatanpa kasvissyöjänä sivuta myös kulutustottumustemme eettisiä näkökulmia eläinten kannalta tarkasteltuna tai pohtia paljon puhuttuja eläinpoliittisia aiheita. Kirjoitan blogiani yksityishenkilönä, en niinkään työn puolesta.

Lämpimästi tervetuloa lukemaan!

Heiluvia häntiä ja kasoittain kehräystä toivottaa

Titta

PS: Profiilikuvani on napannut lahjakas Satu Pellikainen. Kuvassa mukana koirani Messi ihan vauvana – nykyään hän on jo vähän isompi poika! Kiitos, Satu!

Jätä kommentti

*