Sotka osa II

Sinnehän se tieni vei tänäänkin kalalle. Suunnattiin iltapäivän puolella kohti Puutossalmea, mutta koukattiin Honkkarin kautta, sillä halusin tarjota kaloille joitain uusia herkkuja.

IMG_0384

Näin viime yönä unta, että sain Sotkalta jigillä krokotiilin ja kaikki ihmettelivät, että on ihme juttu, että Kuopiossa on krokotiilejä. Tavallaan uni kävikin toteen, sillä sain 5,2 kiloisen hauen ja se kala pääsi minun haukilistallani ensimmäiseksi, ennätyskala siis kyseessä. Ja tarkemmin kun katsoo minun paidassa olevaa numeroa, niin liekö jokin ennustus sekin hauen painon suhteen :)

IMG_0408

Tänään oli kesän ensimmäinen päivä, kun minulla oli oikeasti kuuma! Eilisen päänsärky johtui varmaan auringosta ja näköjään tämä Suomen kesä on nyt alkanut ihan hurjaksi näiden helteidensä kanssa. Vähän myöhäinen sytytys, mutta ei se mitään :)

IMG_0391

Kuumuutta ja aurinkoa riitti siis vielä tänäänkin, välillä anelin armoa ja pyysin säiden jumalalta edes yhtä pilven hattaraa auringon eteen. Ei sitä tullut. Jouduttiin välillä ajelemaan veneellä ja viilentämään oloa, sillä paikallaan ollessa läkähtyi. Tuultakaan ei ollut oikeastaan ollenkaan. No mutta eipä tästä nyt pitäisi valittaa, kun tätähän me ollaan koko kesä odotettu, toivottu, pyydetty, rukoiltu..

IMG_0431

Sotkalla oli tänään ihan eri meininki kalojen suhteen kuin eilen. Minulla päivän saldoksi jäi yksi mitallinen jigikuha ja tuo edellä mainittu krokotiili. Kuha lähti kylmälaukussa mukaan, mutta hauki sai vapautensa takaisin. Eihän kukaan jaksa sen kokoista haukea syödä ;) Molemmat kalat puraisivat ahvenväriseen punapyrstöiseen Relaxin jigiin, jolla tuli eilen myös kalakaverin reilu kahden kilon kuha. Hyvä ottiväri siis Sotkalle. Kun sain sen haukitärpin, niin kyllähän mielessä ensin oli toivonkipinä kuhasta, mutta ensimmäisen syöksyn jälkeen peli oli menetetty. Hauki.

IMG_0401

Hyvin se kyllä taisteli ja väsyttelin sitä varmaan 15 minuuttia. Kun saatiin kala vihdoin haaviin, niin punnittiin se haavissa ja lisäksi napattiin muutama kuva hauki sylissä. En ole koskaan pitänyt noin suurta kalaa ja kyllä sillä vielä virtaa riitti, kun otin sen liplockiin. Se nimittäin meinasi vähän riehua, mutta onneksi pysyi otteessa ja hauki-ihottumakin jäi vähäiseksi. Oli se silti jännä tilanne ja kädetkin tärisivät aika kovasti, varsinkin siinä vaiheessa, kun ei vielä tiennyt mikä siiman päässä oli.

Ilta oli hiljainen eikä kaloja enää löytynyt. Päätettiin pikkuisen aikaa uitella vaappuja veneen perässä. Kokeilin Karpe-vaappua, on se nätin värinen, mutta tänään ei kelvannut kuhille. En varmaan saanut vaappua tarpeeksi syvälle, kalat kun ovat olleet lähes 10 metrissä viime aikoina.

IMG_0444

Maisemat olivat taas niin ihania, mutta valitettavasti valokuviin ei mitenkään saa vangittua sitä aitoa livenä nähtyä maisemaa.

FullSizeRender-1

IMG_0473

Nyt hyvää yötä ja krokotiilien kuvia ;)

Kommentit

  • Pekka K

    Hyvä juttu Jaana! Kivaa ja leppoisaa luettavaa. Itse olen etupäässã Karpe-savumuikulla saanut kuhani tänä vuonna – samanlaisella satulalevyisellä kuten kuvassasi – mutta puntitettuna 5 metriin. Illalla viimeeksi tosin syvänne-Karpella jota en ole tehnyt myyntiin. Kireitä!

    • Jaana Jekkonen

      Kiitos Pekka :) Kyllä on todella hyvän värinen ja -uintinen tuo vaappu, jatka samaan malliin ;) Kireitä sullekin!

  • Mika

    se on hieno tunne kun siiman päässä elämästään taisteleva laittaa kaiken peliin ja itselläkin menee huuma jalkoihin ja polvet veteliksi. Onnea! :)

    • Jaana Jekkonen

      Kyllä se on hieno tunne tosiaan! Ei ehkä sydän kestäisi, jos joka reissulla olisi tuollaisia jännitysmomentteja tarjolla. Siksipä onkin ihan hyvä, että vain harvakseltaan sattuu isompia kaloja siiman päähän :)

Jätä kommentti

*