En ole koskaan käynyt Prismassa

Moni peukuttaa kivijalkakauppojen puolesta, mutta autoilee ostoksille laitakaupungin hypermarkettiin.

Moni peukuttaa kivijalkakauppojen puolesta, mutta autoilee ostoksille laitakaupungin hypermarkettiin.

Miksi pitäisi mennä merta edemmäs kalaan?

JUTTUKAVERILTA loksahti torikahvilassa suu auki, kun kerroin, etten ole koskaan käynyt Kuopion Prismassa. Aikansa taivasteltuaan hän tokeni järkytyksestä ja nauroi minun olevan taatusti ainoa tässä kaupungissa.

Kieltämättä osuuskauppaväki tuntuu nostattaneen toinen toistaan pompöösimpiä hypermarketteja joka niemeen, notkohon ja saarelmaan kautta Suomenmaan. Meidän perhe ei kuitenkaan muuttanut Kuopioon bonusten perässä, vaan koronapakolaisina elämisen laatua tultiin hakemaan ihan muista arvoista ja asioista.

Kyseessä ei ole mikään boikotti, mutta miksi ihmeessä pitäisi mennä merta edemmäs kalaan?

LÄHIKAUPPOJA ja kivijalkamyymälöitä puolustetaan kyllä kiihkeästi somessa ja mielipidekirjoituksissa. Peukut pystyyn! Tunteenpurkauksen jälkeen monen tie vie kumminkin taas Prismaan tai Citymarketiin, ja verkko-ostokset haetaan automaatista samalla automatkalla – kuinkas muuten.

Pienyrittäjät ja tuottajat jäävät nuolemaan näppejään, sillä pelkkä sympatia ei kauaa elätä. Kun lappu on sitten ehditty panna luukulle, ei uniikkikappaleita ja henkilökohtaista palvelua kaipaavien ”asiakkaiden” auta enää voivotella kaupungin keskustan näivettymistä. Peli on menetetty.

Toki tilaan itsekin rompetta verkosta ja käyn erikoistavarakaupoissa, mutta vielä ei ole tullut vastaan yhtään hyvää syytä lähteä ostoksille laitakaupungin hypermarketteihin, luojan kiitos.

Mitä hallista ja torilta ei saa, sitä ihminen ei tarvitse.

KAUPPAHALLIIN on kotoa onneksi vain kivenheiton matka. Pullineen, leivoksineen ja piirakoineen valikoima on osoittautunut vähän liiankin houkuttelevaksi. En ymmärrä, miten ostoskassista löytyy aina pullakranssi, vaikka puhe oli hakea vain jauhelihaa ja perunoita.

Kuopion torin kausituotteista on tullut perheemme ruokavuoden sydän, ja kyllähän lähiruoka maistuu aina paremmalta kuin teollisesti valmistetut einekset. Budjettiakaan ei ole ollut pakko venyttää, kun voi ostaa juuri sen minkä jaksaa syödä.

Hallin ja torin ilmapiirissä on taikaa. Mitä sieltä ei saa, sitä ihminen ei todellakaan tarvitse. Bonuksena tulee mojovia juttuja, kesäkukkia ja iloinen mieli. Nähdään! ■ geron.fi

Tämä on viimeinen tekstini Savon Sanomien blogikirjoittajana. Kiitän palautteista ja mukavista kohtaamisista! Vastedes puheenvuoroni voi lukea ET-lehden verkkosivuilta, https://www.etlehti.fi/geron 

Kommentit

  • Arja

    Ihanasti kirjoitettu.
    Ajattelu männöö osuvasti omaan ostostottumukseeni. Hieman muuttaen

    Mitä tuotetta ei ole lähikaupassani K-market Makasiinissa. Niin siellä palveleva kaupan väki tilaa toiveitten mukaisesti tuotteita. Sieltä siis löydän 98 % kaikki päivittäistuotteet.

    Täytyy ajatella myös kauppiasta, että tuote mitä haluaa tilattavan, että sillä on muutoinkin menekkiä kaupassa. Ettei tuotteet koidu kauppiaan tappioksi.

    Suurissa kaupoissa eksyn enkä osaa liikkua mihinkään.

    Kyllähän Kuopion Kauppahallissa on monenlaista tuotetta, mutta hyvin harvoille tuotteille on tarvetta.

    Mutta… vastapaistetut pullat kotoisen tuoksun saattelemana tuo lapsuusmuistot esille.

  • Leena Raveikko

    Asiaa puhut. Prisma tökkii, citymarket on kooltaan vielä juuri ja juuri siedettävä. Ikeassa en ole käynyt, enkä aio käydäkään. Minulle riittää, että on yksi kauppa, jonka hyllyjärjestyksen muistan. Muuta en tarvitse. Shoppailu on minulle vierasta, ajan ja rahan hukkaa… Maailmassa on niin paljon turhuutta… Kuulostan paikalleni pysähtyneelle, mutta siitä viis.

    • Ari Liimatainen

      Kiitos kommentista! Välillä paikallaanolo on hyväksi itse kullekin.

Jätä kommentti

*