Ihmisiksi

Ville Rusanen on Billy Budd.

Ville Rusanen laulaa Billy Buddin roolin Suomen kansallisoopperassa. Kuva: Suomen kansallisooppera / Heikki Tuuli

Mitä ovat hyvyyden, kauneuden ja inhimillisyyden edellytykset?

OLIPA viikonvaihteessa oopperaa kerrakseen! Kansallisoopperan Billy Budd osoittautui niin voimaperäiseksi elämykseksi, että katsoin sen oikopäätä toistamiseen. Henkeäsalpaavan tyylikäs Salome taas yllätti vahvoilla eroottisilla jännitteillään.

Oopperafanina olen vasta noviisi enkä ymmärrä taidemusiikin nyansseista tuon taivaallista. Onneksi Berliinin Komische Oper sytytti vielä aikuisiällä kipinän tähän ihmeelliseen taidemuotoon, jossa eläytyminen ja tunneilmaisu voivat saavuttaa huippunsa rampin molemmin puolin.

En pystyisi analysoimaan oopperateosta yhtä perinpohjaisesti kuin kirjallisuutta tai elokuvaa. Annan musiikin viedä. Oopperatalossa minulla on ainutkertainen mahdollisuus hiljentyä, myötäelää ja tuntea niin puhdasta iloa kuin pohjatonta surua. Voin tavoitella taivaita ja pudota pimeyden ytimeen. On lupa kadehtia, vihata ja rakastaa, lupa tappaa.

IHMISYYS – ihminen paljaana, kaltoin kohdeltuna ja väärin ymmärrettynä – on Benjamin Brittenin Billy Budd -oopperan keskiössä. Baritoni Ville Rusanen debytoi nasevasti nimiosassa ja tulkitsee kuolemaantuomitun jäähyväiset ikimuistettavan tunteikkaasti.

Billy Budd -oopperassa on pelkkiä miesrooleja ja kuoron miehet pääsevät näyttämään kaikki taitonsa. Ylikapellimestari Hannu Lintu on todennut, että Wagner tai Verdi olisi tunkenut sopraanon sukellusveneeseen vaikka väkisin, mutta nyt huomio kiintyy siihen, miten erilaisia sävyjä miesääni pitää sisällään.

Billy Budd on myös visuaalisesti vaikuttava järkäle. Valtava metallinhohtoinen sukellusvene toimii merimiesten synkän, kurinalaisen maailman näyttämönä ja saa pohtimaan moraalin koko kuvaa. Mitkä ovat hyvyyden, kauneuden ja inhimillisyyden edellytykset? Miten elää ihmisiksi?

Tulkinta johdattaa himon syövereihin.

VALTA, uskonto ja seksuaalisuus ovat ikiaikaisia teemoja, mutta Salomen ensiesityksessä 1905 Richard Strauss läväytti ne katsojien silmille tavattoman sokeeraavasti. Aikansa kohuoopperassa profeetta Jokanaanin pää tuotiin hopeavadilla Salomen suudeltavaksi.

Salome.

Ohjaaja Christof Loy sanoo, että Straussin musiikki paljastaa Salomen viattomuuden. Kuva: Suomen kansallisooppera / Heikki Tuuli

Ohjaaja Christof Loyn mukaan Strauss on taitava kuvaamaan sitä, kuinka ristiriitaisia hahmoja me ihmiset olemme. Ooppera pohjautuu Oscar Wilden näytelmään, joka esittää onnistuneesti, miten typeriä lopulta olemme rakastuessamme tai valtaa himoitessamme – ja miten haluttomia myöntämään sitä.

Suomen kansallisoopperan Salome ei sokeeraa mutta yllättää jo ensi sekunnilla mustavalkoisessa tyylikkyydessään ja harmaan sävyineen. Tunkkaisen verisestä musiikkidraamasta ei ole tietoakaan, vaan tulkinta johdattaa monisäikeisen himon syövereihin ja kohti valoa. ■ geron.fi

Yle Areena ja Suomen kansallisoopperan Stage24 esittävät Salome-oopperan suorana lähetyksenä to 7.4. klo 19.