Viherympäristö kuuluu muisti- ja ikäystävällisen asumiseen.
ELOLLINEN luonto ja viheralueet ovat tärkeä asuinympäristön osa. Iäkkäänä luontokokemusten yhteys hyvinvointiin on jopa voimakkaampi kuin muilla aikuisilla.
Dosentti, vanhempi tutkija Erja Rappe toteaa Memo-lehteen tekemässäni haastattelussa, että ikäihmisillä ja luonnolla on aivan erityinen suhde, jota ei vielä edes tiedosteta tarpeeksi.
Ikäihmiset saavat mielihyvää luonnon katselusta ja luonnossa olemisesta. Luontokokemukset ehkäisevät toimintakyvyn heikkenemistä ja pienentävät jopa kuoleman riskiä. Ne lievittävät sairauksien oireita ja kuntouttavat.
VIHERALUEET voivat helpottaa ikääntymiseen liittyviä kielteisiä muutoksia. Muistisairaille vaikutukset tunnetiloihin ovat merkittäviä: usein ahdistus ja aggressiot helpottavat luonnossa ja tilalle tulee iloa sekä seesteisyyttä.
Erja Rappen mukaan viherympäristöt kuuluvat keskeisesti muisti- ja ikäystävällisen asumiseen, mutta niiden tulee olla paremmin saavutettavia. Ratkaisut voivat olla hyvinkin yksinkertaisia, kun ne vain ensin löydetään.
Käytännössä luontokokemusten saavutettavuuteen vaikuttavat monet seikat, kuten kaavoitus ja arkkitehtuuri.
Luontokokemukset ovat tärkeä arvokysymys.
VIHERALUEIDEN supistumisen haitalliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti vanhempiin ihmisiin. Kaavoituksella tulee turvata myös heille saavutettava luontoyhteys. Kun asiointi- ja ulkoilureitit kulkevat viheralueiden kautta, luonnon terveyttä tukevat vaikutukset tulevat liikkumisen ohessa.
Luonto vastaa vanhenemiseen liittyviin biologisiin ja sosiaalisiin muutoksiin. Luonnon myönteiset vaikutukset ovat sitä voimakkaampia, mitä heikommassa kunnossa ja stressaantuneempi ikäihminen on.
Hoivakodeissa luonnon puutetta voi yrittää kompensoida virtuaaliesityksillä ja luontokuvilla, mutta aitoon luontokokemukseen niillä ei ylletä. Erja Rappen mukaan olisi parempi kehittää saavutettavia ratkaisuja, joilla kaikki pääsevät kosketuksiin aidon luonnon kanssa. Tämä on tärkeä arvokysymys. ■ geron.fi
Koko haastattelun voi lukea maksutta Suomen muistiasiantuntijat ry:n Memo-lehdestä 4/2021.
