Kuopiolaisyleisö nautti tyylikkäistä tulkinnoista.
KATRI Helena konsertoi pääsiäisen alla Kuopion musiikkikeskuksessa. Edellisestä vierailusta oli ehtinyt kulua vuosikausia, ja iskelmälegenda uumoili tilaisuuden jäävän nyt jopa viimeiseksi. Kuului historian siipien havinaa.
Onnekas yleisö pääsi nauttimaan korkeatasoisesta viihdekonsertista. Katri Helenan ääni soi kauniimmin kuin aikoihin ja tulkinnat pysyivät koossa tyylikkäästi. Pianisti-orkesterinjohtaja Tessa Virran sovitukset herättivät vanhat hitit uuteen eloon. Ammattimiehet Peter Engberg (kitara), Kepa Kettunen (rummut) ja Olli Peuhu (kontrabasso) soittivat rennosti mutta varmoin ottein.
Välijuonnoissa Katri Helena toivotti iloa, terveyttä ja rauhaa. Katsomon suosionosoitukset osoittivat läpi illan, että sanansaattajana hän on ainoa laatuaan.
TODELLINEN helmi konsertin ohjelmistossa oli Tapio Rautavaaran sävellys Maan vanki. Katri Helena on levyttänyt Yrjö Jylhän runoon perustuvan kappaleen vuonna 1998, mutta se on jäänyt runsaassa tuotannossa vähälle huomiolle.
Jylhän runon henkilö ikävöi satamassa merten pauhinaa. Hän tahtoisi päästä laivaan ja nähdä kaukomaat, mutta jokin saa jäämään aina rannalle. Lopulta hän pysyy maan kahlehtimana kuolemaansa asti, vaikka kaipaa merille hartaammin kuin kukaan.
Elämän ja unelmien ristiriidat tuntuvat näinä aikoina entistä väistämättömämmiltä. Olisiko jokin haavekuva tai toive silti mahdollista toteuttaa? Usko sydämesi unelmiin, luota haaveistasi hulluimpiin…
Elämä oli laulu, niin ihana laulu
SUOMI-ISKELMÄN historioitsijat Peter von Bagh ja Ilpo Hakasalo eivät epäröineet kutsua iskelmää kansakunnan kätketyksi muistiksi. Iskelmässä elävät ja kiteytyvät yhteiset kokemuksemme. Se rekisteröi sydämenlyöntejä tilanteissa, jotka ovat taiteen ja historiankirjoituksen ulkopuolella.
Katri Helena on suomalaisten tunteiden tulkki, joka hiljentää meidät muistoihin ja saa pohtimaan elämän arvoituksellisuutta – kaipuuta, toivoa, rakkautta. Iskelmät viihdyttävät ja lohduttavat. Ne tarjoavat unelmia ja jopa vastauksia suuriin kysymyksiin.
Kun musiikkikeskuksen valot alkoivat himmetä, rinnassa tuntui ilon läikähdys jo orkesterin ensi tahdeista. Samalla hetkellä elämä oli laulu, niin ihana laulu. ■ geron.fi
