Kiirettä kotihoitotyössä

Iäkäs rouva pyörätuolissa pitää kädessään leskenlehtiä.

Hoitajien mielestä kotihoito on raskasta mutta palkitsevaa työtä.

Kotona hoidetaan yhä vanhempia ja huonokuntoisempia.

KUOPION kaupungilla on tarve kehittää kotihoidon työntekijöiden hyvinvointia ja työaikaratkaisuja. Työ on henkisesti ja ruumiillisesti raskasta. Kiire, epäselvät ja ristiriitaiset toimintaohjeet sekä työn vastuullisuus aiheuttavat stressiä.

Itä-Suomen yliopiston tuore raportti kertoo, että kotihoitotyö kuormittaa monin tavoin. Hoitajat kokevat työnsä silti palkitsevaksi ja ammattitaitonsa korkeaksi. Suurin osa viihtyy työssään.

Kotihoidon kiireet ovat tiedossa aikaisempien tutkimusten perusteella niin Suomesta kuin ulkomailta. Työ koetaan muita vanhuspalveluita kuormittavammaksi ja työssä jaksamiseen tarvitaan tukea.

KUOPIOLAISTEN lähihoitajien mielestä kotihoitotyössä on yhteisöllisyyttä ja imua. Arviot omasta ja työyhteisön hyvinvoinnista heikkenivät kuitenkin tutkimuksen aikana, mihin vaikutti osaltaan koronapandemia.

Korona on lisännyt kotihoitotyön kuormitusta. Toisaalta jotkin tartuntojen ehkäisemiseksi tehdyt toimet, kuten siirtyminen pienempiin tiimeihin, ovat parantaneet työssä viihtymistä.

Tutkimuksen mukaan kotihoidon johtamista olisi kehitettävä. Työaikaratkaisuja suunniteltaessa pitäisi huomioida etenkin ruuhkahuiput, jotta työaika kohdentuisi todellisiin hoidon tarpeisiin.

KOTONA hoidetaan nykyisin yhä vanhempia ja huonokuntoisempia ihmisiä, jotka tarvitsevat monenlaista apua ja tukea.

Työkyvyn ylläpitäminen ja työssä jaksaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä tavoitteita kotihoidon työntekijän itsensä kannalta, mutta myös väestön vanhenemiseen ja työvoiman saatavuuteen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi.

Tutkijoiden mukaan Kuopiossa tarvitaan uusia keinoja vähentämään kotihoidon kuormittavuutta, parantamaan hoitajien työstä palautumista ja edistämään kotihoitotyön houkuttelevuutta.

Sanonpahan vain, että tarkoitus pyhittää jo keinot. Kotihoito on saatava kuntoon. ■ geron.fi

Perkiö-Mäkelä, Merja – Vauhkonen, Anneli – Kupari, Saana – Saaranen, Terhi – Honkalampi, Kirsi – Järvelin-Pasanen, Susanna – Tarvainen, Mika – Räsänen, Kimmo – Oksanen, Tuula: Kotihoidon työntekijöiden työhyvinvointi. Loppuraportti. Itä-Suomen yliopisto 2021.

Kommentit

  • Arja Hakala

    Aihe on merkityksellinen ja erittäin tärkeä.

    Työn palkitsevuus näkyy kohtaamisessa ja ihmisen mielessä.

    Työntekijälle työn palkitsevuus on sitä, että pitää tehtävistä ja tekee sekä toimii sydämellä.

    Miten määritellään vanhus, vanha ihminen?

    • Ari Liimatainen

      Kiitos kommentista! Tuo vanhuksen määrittely onkin mielenkiintoinen juttu; siitä on taitettu peistä pitkään. Minusta vanhus on kaunis sana ja käyttäisin mielelläni esimerkiksi vanhainkoti-sanaa. Se on vanhojen ihmisten koti.

  • Arja Hakala

    Aivan. Mutta kun puhutaan ihmisestä/henkilöstä

    Millä vuosikymmenellä syntyneitä sanotaan vanhukseksi?
    Miten te määrittelette, jos ihminen/henkilö on vanhuuseläkkeellä, joko hän on vanhus?

    • Ari Liimatainen

      Kiitos kommentista. Tästä vanhus-käsitteestä taitaisi riittää jutun juurta useaankin blogikirjoitukseen. Yksiselitteinen määrittely lienee kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Lupaan ottaa joitain näkökulmia esille tulevissa blogimerkinnöissä.

  • Pahaltanäyttää

    Hyvä kirjoitus ja ajankohtainen.
    Oma muistisairas äitini on tällaisen palvelun piirissä.
    Sairauden alkupuolella äitini oli vielä suhteellisen omatoiminen,mutta sairauden edetessä toiminta on hiipunut. Istuu päivän sohvalla.

    Oma näkemykseni on että kun kotisairaanhoito on hyvin kiireistä, eikä kuntouttavaa toimintaa ole ollenkaan (henkilöstön puute). Hoitajien kuormittavuus tulee lisääntymään, kun vielä liikkuva potilas ei omatoimisesti muista/osaa pitää huolta kunnostaan.
    Ja syöminenkin jo unohtuu.
    Ja hänestä tulee nopeasti petipotilas.

    Työn johtamiseen ja organisointiin tulee kiinittää erityistä huomiota.

  • Arja Hakala

    Tässä kohtaa lisään, että Kansaneläkelaitos (KELA) voisi muuttaa termistöään niin, että eläke olisi vanhuuseläke silloin, kun henkilö on 80-vuotias.
    Nykyisellään vanhuuseläke alkaa jo 63-vuotiaana.

  • Arja Hakala

    Lisään kommenttiini, että eläkkeitä myöntävillä tahoilla on erilaisia vanhuuseläkkeen alkamisikiä.
    KELALLA vanhuuseläke alkaa eri ikäisenä mitä kirjoitin edellä.

Jätä kommentti

*