Koronarokotteita ei ole tutkittu yli 65-vuotiailla, vaikka heidät rokotetaan ehkä ensimmäisenä

Rokotteen tehoa ja haittavaikutuksia iäkkäille voi vain arvailla.

KORONATARTUNTA on vaarallinen iäkkäille potilaille, mutta hoito- ja rokotetutkimuksissa yli 65-vuotiaita potilaita ei juuri käytetä. Vaarana onkin, että nuorilla potilailla testatut hoidot eivät toimi yhtä hyvin vanhuksilla.

Uutispalvelu Duodecim uutisoi tällä viikolla, että JAMA Internal Medicine -lehdessä julkaistun analyysin mukaan koronarokotteiden tutkimuksiin ei ole otettu käytännössä lainkaan yli 65-vuotiaita. Tutkimuksista saatavat tiedot perustuvat nuoriin ja terveisiin.

Pahimmillaan tämä voi johtaa puutteelliseen tietoon COVID-19-rokotteen annostuksesta, haittavaikutuksista ja hoitojen tehosta iäkkäässä potilasväestössä.

KORONAROKOTTEET pyritään nyt saamaan käyttöön niin nopeasti kuin mahdollista ja rokotusjärjestystä mietitään parhaillaan kaikkialla. Esimerkiksi Britanniassa on jo päätetty rokottaa ensin terveydenhuollon ammattilaiset ja yli 80-vuotiaat.

Suomessa rokotuspäätöksen tekevät Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan marssijärjestys olisi samanlainen kuin briteillä.

KORKEA ikä ja siihen liittyvät terveysongelmat ovat riski monissa tutkimuksissa, ja siksi on ymmärrettävää, että iäkkäitä potilaita ei valita kaikkiin tutkimuksiin. Koronavirustartunnan kohdalla tilanne on kuitenkin huolestuttava, sillä tartunta on riskialtis nimenomaan vanhuksille.

Jos nopeasti kerätty tutkimustieto perustuu nuoriin ja työikäisiin, rokotteen tehoa ja haittavaikutuksia iäkkäille voi vain arvailla. ■ geron.fi

Jätä kommentti

*