Kuka lyö vanhaa ihmistä?

Ikäihmisten kaltoinkohtelu jää usein tunnistamatta.

Vanhojen ihmisten oikeus turvalliseen elämään ei toteudu Suomessa. Viranomaisten tulee lisätä ja tiivistää yhteistyötä.

IKÄÄNTYNEEN kaltoinkohtelulla on monet kasvot. Se voi olla fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa, seksuaalista ja taloudellista hyväksikäyttöä, hoidon ja avun laiminlyömistä, oikeuksien rajoittamista ja loukkaamista tai ikääntyneen ihmisarvoa alentavaa kohtelua.

Useimmiten väkivallan tekijänä on perheenjäsen tai muu tuttu ja luotettu ihminen. Kotona tai laitoksessa tapahtunut kaltoinkohtelu jää kuitenkin piiloon ulkopuolisilta, sillä lähisuhdeväkivallan uhrit eivät monestikaan puhu kokemastaan.

Tarkkaa tietoa ikääntyneiden kaltoinkohtelun yleisyydestä ja syistä ei ole. Suomessa ei myöskään ole selkeää mallia kaltoinkohteluun puuttumiseen tai puheeksi ottamiseen. THL:n mukaan yhteistyö eri viranomaisten kesken on vaihtelevaa, hajanaista ja jopa olematonta.

VANHOJEN ihmisten oikeus turvalliseen elämään ei tällä hetkellä toteudu. Korona-aika on oletettavasti vain enentänyt kaltoinkohtelua. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on kaiken kaikkiaan lisääntynyt.

Palvelujen tarve ei tule aina viranomaisten tietoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon tulisikin olla paremmin perillä ikääntyneiden haavoittuvasta asemasta: sosiaalisesta eristäytymisestä, köyhyydestä, palvelujen puutteesta, korona-ahdistuksesta ja omaishoitajien kokemasta stressistä.

Kaltoinkohteluun puuttuminen on ikääntyneiden perusoikeuksien toteutumisen kannalta tärkeä asia. Huoli-ilmoituksiin pitäisi suhtautua lakisääteisenä työvälineenä, jolla kaltoinkohtelua voidaan tunnistaa ja jolla siihen voidaan käydä käsiksi.

VIRANOMAISTEN tulisi lisätä ja tiivistää yhteistyötä kaltoinkohtelun tunnistamiseksi. Poliisin, pelastustoimen, terveyskeskusten ja vanhustenhuollon on oltava tekemisissä toistensa kanssa. THL esittää, että kuntien pitää käsitellä huoli-ilmoitukset yhdenmukaisesti ja tilastoida niiden syyt.

Väestörakenteen kehityksen takia ikääntyneiden kaltoinkohtelu muuttuu lähivuosina yhä akuutimmaksi ja laajemmaksi ongelmaksi. Riskitekijöitä ovat muun muassa terveys-, päihde- ja ihmissuhdeongelmat sekä vaikeudet päivittäisessä selviytymisessä.

Mitä useampia riskejä ilmenee, sitä suurempi on kaltoinkohtelun uhka. ■ geron.fi

Lue myös: Huoli-ilmoitus on vanhustenhuollon järeä tykki, jonka voi ottaa käyttöön kuka vain

Jätä kommentti

*