Ateneumissa loistaa kultakauden merkittävimpiin kuuluva taiteilija Magnus Enckell. Amos Rex vie aikamatkalle faraoiden Egyptiin. Kumpaankin näyttelyyn pääsee tutustumaan verkossa ja kirjana.

ATENEUMIN taidemuseossa on parhaillaan taidemaalari Magnus Enckellin (1870–1925) upea suurnäyttely. Jos Helsinkiin on nyt pakko mennä, suosittelen näyttelyvierailua samalle reissulle.

Ateneum valottaa taiteilijan monia puolia. Enckell tunnetaan erityisesti suomalaisen symbolismin edustajana ja johtohahmona. Hän oli toisaalta radikaali taiteen uudistaja, toisaalta hän taas nojasi sivistyksen traditioihin.

Laajaan tuotantoon kuuluu muotokuvia, maisemia, fantasioita, uskonnollisia aiheita, asetelmia ja henkilötutkielmia. Tunnetuimpia teoksia ovat Poika ja pääkallo, Herääminen sekä Heräävä fauni. Enckell teki myös kookkaita maalauksia julkisiin tiloihin, kuten Tampereen tuomiokirkkoon.

Alla olevat teokset avautuvat suuremmiksi kuvaa klikkaamalla.

1. Magnus Enckell: Poika ja pääkallo (1893). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis
2. Magnus Enckell: Herääminen (1894). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis
3. Magnus Enckell: Pää (Bruno Aspelin) (1894). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
4. Magnus Enckell: Fantasia (1895). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Hallonblad. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
5. Magnus Enckell: Poika ja purje (1902). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Keirkner. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
6. Magnus Enckell: Getsemane (1902). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
7. Magnus Enckell: Heräävä fauni (1914). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Hoving. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
8. Magnus Enckell: Kuoleva Adonis (1915). Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, Helsinki. Kuva: Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö / Matias Uusikylä
9. Magnus Enckell: Ikkunan ääressä (1919). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
10. Magnus Enckell: Omakuva (1918). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen (blogin artikkelikuva ylhäällä)

HERÄÄVÄÄ faunia pidetään Magnus Enckellin 1910-luvun värikauden keskeisenä teoksena. Kriitikot torjuivat myös tässä maalauksessa esiintyvän selkeän homoseksuaalisen jännitteen.

Näyttelyn oheisteokseksi sopiikin erinomaisesti taidehistorioitsija Harri Kalhan tutkimus Tapaus Magnus Enckell. Kalha kysyy, mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme taiteesta. Mistä jätämme puhumatta? Mistä puhumme vain rivien välissä? – Katso video.

Magnus Enckellin monimielinen Fauni (1895) kuuluu omiin suosikkeihini. Kalha luonnehtii kirjan hienossa artikkelissa, kuinka Enckell astuu tämän maalauksen myötä Faunin syliin, ja päinvastoin – heidän halunsa kohtaavat: he ovat samaa maata.

Harri Kalha pohtii ronskisti, olisiko Fauni-teoksen nimi ”Italialainen hoito”, jos se olisi maalattu sata vuotta myöhemmin. Kuvaa voi lukea monella tapaa.

Muumioiden kirous

AMOS Rexin aiempien taidenäyttelyiden jälkeen Egyptin loisto -näyttely osoittautuu pettymykseksi.

Entisaikojen egyptiläisten vuodenkiertoon, maailmankuvaan, uskontoon ja valtiorakenteeseen tutustuminen on sinänsä kiehtovaa, mutta kuuluisa Egyptin loisto ei näyttelystä välity. Pikkuriikkiset näyttelytekstit ovat vaikeasti luettavia ja aiheuttavat ruuhkia.

Näyttelyn tarina on kirjoitettu Italian Torinossa sijaitsevassa Museo Egiziossa, josta esineistö on saatu lainaan. Esillä on myös muumioituja vainajia.

MUINAISEN Egyptin salaisuudet avautuvat paremmin kotisohvalla egyptologi Mia Meren innostavasta uutuuskirjasta Egypti — Kala sarkofagissa & muita mysteereitä. Meri ratkoo faraoiden ajan suuria arvoituksia ja murtaa väärinkäsityksiä Niilin ikuisesta valtakunnasta. ■ geron.fi