Nyrkkiä pöytään, vanhusasiavaltuutettu

Vanhusasiavaltuutettu.

Vanhusasiavaltuutettua tarvitaan jo kovasti

Ikääntyneiden näkökulma tarvitaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

VANHUSASIAVALTUUTETTU alkaa hoitaa marraskuussa tehtäväänsä ikääntyneiden aseman parantamiseksi. Uusi virka on kipeästi kaivattu. Suomeen saadaan lopulta itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka keskittyy ainoastaan ikääntyneiden oikeuksien edistämiseen.

Valtuutettu ei ota kantaa yksittäistapauksiin, vaan tehtävät painottuvat seurantaan ja ennakolta vaikuttamiseen. Hän tarkkailee lainsäädäntöä ja päätöksentekoa sekä arvioi niiden vaikutuksia ikääntyneisiin.

Vanhusasiavaltuutetun lakisääteisiin tehtäviin kuuluu yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen. Hän tekee aloitteita, julkaisee raportteja ja välittää ikääntyneitä koskevaa tietoa. Vanhustenhuollon kannalta julkisuus tulee olemaan merkittävää; lapsiasiavaltuutettu antoi viime vuonna yli viisikymmentä lausuntoa ja kannanottoa omalta hallinnonalaltaan.

VANHUSTENVIIKKOA vietetään parhaillaan perinteisin menoin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii tänäkin vuonna teemaviikon suojelijana. Hän lupaa, että luonto antaa voimaa.

Juhlapuheissa lausutaan kauniita sanoja arvokkaasta vanhuudesta ja ikäihmisistä yhteiskunnan voimavarana. Poliitikot ylistävät aikaisempien sukupolvien uhrauksia isänmaan puolesta ja kuiskuttavat samaan hengenvetoon aluevaalien lähestymisestä.

Tosiasiallisesti jokaisen päättäjän takaraivossa jyskyttää vanhusväestön määrän katastrofaalinen kasvu ja huoltosuhteen heikkeneminen. Tuloksekas vanhuuspolitiikka uhkaa silti jäädä tyhjäksi sanahelinäksi, kun julkista keskustelua käydään aina yhdestä asiasta kerrallaan – kuten nyt henkilöstömitoituksesta.

Tilaa Geron-uutiskirje.

Saat ilmoituksen uusista Geron-blogiartikkeleista tuoreeltaan sähköpostitse.

VANHUSASIAVALTUUTETTUA tarvitaan laventamaan näkökulmaa. Esimerkiksi tasa-arvovaltuutettu sai viime vuonna kolmatta sataa yhteydenottoa erilaisista syrjintäilmiöistä. Yksittäisistä tapauksista syntyy kokonaiskuva, miten maa makaa.

Pitämällä yhteyttä vanhusväestöön, tutkijoihin ja kentälle vanhusasiavaltuutettu pystyy kokoamaan kattavaa asiantuntemusta vaikuttavaan vanhuuspolitiikkaan. Valtuutetulla on oikeus saada tehtäviensä hoidon kannalta tarpeellisia tietoja muilta viranomaisilta, ja laki määrää antamaan eduskunnalle kertomuksen ikääntyneiden asemasta ja oikeuksien toteutumisesta.

Se, miten poliitikot ymmärtävät hyödyntää faktoja päätöksenteossa, on kokonaan toinen juttu. Vanhusasiavaltuutettu saa iskeä topakasti nyrkkiä pöytään ikääntyneiden oikeuksien edistämiseksi, mutta toivotan koko sydämestäni puhtia urakkaan.  ■ geron.fi

Jätä kommentti

*