Rokottamaton riskihoitaja ei voi hoitaa työtään

Kasvomaski nyrkissä.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtävä työ perustuu luottamukseen.

Hoitajien rokote- ja yhteiskuntakriittisyys vaarantaa jopa ihmishenkiä.

LÄHIHOITAJAT ovat ottaneet koronarokotuksia vähemmän kuin väestö keskimäärin. Ylen A-studio kertoi tällä viikolla, että kotihoidossa työskentelevistä hoitajista on rokotettu vain 70 prosenttia. Rokottamaton hoitaja tartutti koronan viime kuussa palvelutalon asukkaaseen, joka kuoli.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer suosittelee koronarokotteen ottamista. Rokote ei kuitenkaan sisälly sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten rokotussuojaan. Työnantaja ei voi kohdistaa seuraamuksia rokottamattomalle työntekijälle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on esittänyt, että työnantaja voisi varmistaa koronapassin avulla edes väliaikaisesti, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijä aiheuta tartuntariskiä hoidettaville tai kollegoille. SuPer on puolestaan linjannut, että koronapassin käyttöönotto ei tule kuuloonkaan vain hoivahenkilöstön kohdalla.

KORONAN torjunnassa on ajauduttu taas uuteen pattitilanteeseen, jota eduskunnan pitkä joulutauko ei ainakaan helpota. SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola otti A-studion haastattelussa kuitenkin esille näkökulman, johon kannattaa kiinnittää huomiota.

Paavola mainitsi ohimennen riskialttiit lähihoitajat, jotka eivät luota yhteiskuntaan. Heidän mielestään koronarokote ei ole luotettava yksinkertaisesti siitä syystä, että se on yhteiskunnan tarjoama. Uskomatonta mutta totta!

Lähihoitajina työskentelee paljon maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, mikä näkyy Paavolan mukaan alan keskimääräistä heikommassa rokotekattavuudessa, mutta luottamuksen puutetta on myös kantasuomalaisissa.

Hoitajan toiminnan täytyy olla eettisesti ja ammatillisesti kestävää.

LÄHIHOITAJIEN eettiset ohjeet painottavat, että hoitajan työ luo perustan yhteiskunnan toimivuudelle. Lähihoitaja tekee jokaisena työpäivänään ratkaisuja, jotka vaikuttavat muiden ihmisten elämään, terveyteen ja hyvinvointiin. Eettisen harkinnan pitäisi tarkoittaa näiden valintojen ja niistä aiheutuvien seurausten ymmärtämistä.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtävä työ perustuu kaikinpuoliseen luottamukseen. On käsittämätöntä, että pandemiatilanteessa joidenkin hoiva- ja hoitotyön ammattilaisten annetaan vaarantaa jopa ihmishenkiä epämääräisen rokote- tai yhteiskuntakriittisyyden nimissä.

Lähihoitajalla on yhteiskunnan hänelle antama tehtävä, joka perustuu ihmisarvon ja elämän kunnioittamiseen. Tällöin myös oman toiminnan täytyy olla eettisesti ja ammatillisesti kestävää. Hoitaja, joka ei luota rokotteen vertaa yhteiskuntaan, ei voi hoitaa työtään. ■ geron.fi

Kommentit

  • Arja Hakala

    Ihmiset eivät muuta ajattelutapojaan. Harvoin myöntävät olevansa väärässä.

    Tässä geronin kirjoitelmassa on ymmärrettävissä seikka, että hoitohenkilöstö on jääräpäistä sakkia.

Kommentointi on suljettu.