Tee helppo muistisairauksien riskitesti – arvioi oma tilanteesi

Vanha nainen.

Ennaltaehkäisy on tehokkainta muistisairauksien hoitoa.

Muistihäiriöiden syntymistä voi ehkäistä muokkaamalla elintapoja terveellisemmiksi.

MUISTISAIRAUDET ovat monitekijäisiä sairauksia, joiden tärkein riskitekijä on korkea ikä. Sairastumisen todennäköisyyteen vaikuttavat kuitenkin monet elintapoihin liittyvät tekijät.

Muistisairauksien riskiä voi arvioida helppokäyttöisen riskitestin avulla. Testiä käyttävät perusterveydenhuollon ammattilaiset, mutta se soveltuu myös itsearviointiin.

Testi pisteyttää seitsemän riskitekijää ja arvioi ikääntyvän ihmisen riskin sairastua muistisairauteen seuraavan 20 vuoden kuluessa. Mikäli riskipisteet ovat 6 tai yli, elintapoihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Testaa, onko riski sairastua muistisairauteen suurentunut – laske omat riskipisteesi

Muistisairauksien riskitesti.

Lähde: THL, FINGER-toimintamalli ikääntyvien muisti- ja ajattelutoimintojen tukemiseksi 2018

RISKITEKIJÄT ovat jokaisella ihmisellä hieman erilaisia, joten ennaltaehkäisyssä on tärkeää huomioida yksilöllinen muutosten tarve. Tehokkainta on pyrkiä vaikuttamaan useaan riskitekijään samanaikaisesti.

Henkilökohtainen suunnitelma kannattaa laatia perusterveydenhuollossa hoitajan tai muistihoitajan kanssa. Interventiossa on hyvä pohtia yhdessä, millaisia elintapojen muutoksia on syytä tehdä. Mikä motivoi muutokseen? Miten tavoitteen toteutumista voi seurata?

Elintapaohjelman tulee sisältää liikuntaharjoittelua, ravitsemusohjausta, muistitoimintojen harjoitusta sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallintaa.

Tilaa Geron-uutiskirje.

Saat ilmoituksen uusista Geron-blogiartikkeleista sähköpostiin.

MUISTISAIRAUKSIEN perimmäistä syytä ei tiedetä eikä hoidossa ole tapahtunut viimeisten vuosien aikana merkittäviä harppauksia.

THL:n koordinoima suomalainen FINGER-tutkimus on kuitenkin osoittanut, että kun ikääntyneet muuttavat elintapojaan terveellisemmiksi, muisti- ja ajattelutoiminnot säilyvät paremmin ja muistihäiriöiden riski pienenee.

Lääkkeettömillä hoitokeinoilla, kuten ravitsemuksella, liikunnalla sekä älyllisellä ja sosiaalisella aktiivisuudella vaikuttaa olevan monia positiivisia vaikutuksia myös niille, joilla on jo muistisairaus.  ■ geron.fi

Suomessa noin 14 500 henkilöä sairastuu muistisairauteen vuosittain. Maailman Alzheimer-päivää vietetään tiistaina 21. syyskuuta.

Kommentit

  • Arja Hakala

    Helppolukuinen taulukko kerrankin.

    Ikävuosista riskipisteet sekä liikunnasta.
    Testin tulos 1 % mahdollisuus saaha muistisairaus 20 vuoden kuluessa, edellyttää tietenkin vaalimaan muutoinkin tervettä elämäntapaa.

Kommentointi on suljettu.