Tulipaloissa kuolee aiempaa enemmän ikäihmisiä

Palokunta sammuttaa tulipaloa.

Kun tulipalo syttyy, turvalliseksi poistumisajaksi arvioidaan 2–3 minuuttia.

Ikääntyneenä ei pysty toimimaan aina riittävän nopeasti.

PALOTURVALLISUUSVIIKOLLA tuli julki elintärkeä huomio ikäihmisten turvallisuusriskeistä. Tänä vuonna lähes 60 prosenttia tulipaloissa menehtyneistä on ollut yli 65-vuotiaita, kun aiempina vuosina keskimäärin 40 prosenttia palokuolemien uhreista on ollut iäkkäitä.

Palokuolemien määrä kasvaa nyt kolmatta vuotta. Talvi on erityisen vaarallista aikaa. Pakkasjaksot altistavat palokuolemille, ja viime tammi-helmikuussa oli valitettavan monta kuolemaan johtanutta tulipaloa – pahimmillaan iäkkäiden pariskuntien menehtymisiä.

Tulipaloissa on kuollut tänä vuonna 37 henkilöä, joista peräti 22 on ollut yli 65-vuotiaita.

TODENNÄKÖISIN iäkkään ihmisen palokuoleman syy on se, että asunnossa syttyy tulipalo ja asukkaan toimintakyky ei riitä asunnosta poistumiseen. Joissakin tapauksissa poistumisteillä on ollut esteitä, mutta todennäköisempää on, että ikäihminen ei vain pysty toimimaan riittävän nopeasti palon sytyttyä.

Kun tulipalon syttyessä turvalliseksi poistumisajaksi arvioidaan 2–3 minuuttia, aika voi olla liian lyhyt ylös pääsemiseen, ovelle menemiseen ja asunnosta poistumiseen. Myötävaikuttavana syynä saattaa olla se, että asunnossa ei ole toimivaa palovaroitinta, jolloin asukas ei edes huomaa palon syttymistä ajoissa.

Palokuolemia voitaisiin välttää tehokkaasti turvatekniikalla sekä huolehtimalla palo- ja poistumisturvallisuudesta. Jokaisessa asunnossa pitää olla palovaroitin ja sen on oltava kunnossa. Jos asukkaalla on jokin toimintakyvyn heikkous, kuten kuulon alenema, palovaroittimen täytyy vastata asukkaan tarvetta.

Kynttilöistä syttyy tuhoisia paloja.

75 VUOTTA täyttäneistä suomalaisista 93 prosenttia asuu omassa kodissaan ja kohtaa siellä päivittäin arjen turvallisuuteen liittyviä riskejä. Tulipaloja aiheuttavat liedet, saunat, tupakointi sekä vanhat televisiot ja muut sähkölaitteet. Kynttilöistä syttyy tuhoisia paloja.

Ikääntyneenä etenkin liesiturvallisuutta kannattaa parantaa. Ruoanvalmistuksesta aiheutuvia palohälytyksiä on vuosittain noin tuhat, ja suuri osa asuntopaloista saa alkunsa liesipaloista. Liesihälytin varoittaa levyjen kuumenemisesta, mutta kunnon liesivahti katkaisee samalla sähkön. Liesivahdit voisivatkin ehkäistä jopa kolme neljästä liesipalosta.

Osallisuus ja oma toiminta ovat tärkeitä turvallisuusnäkökohtia myös ikääntyneenä. Kodin turvallisuuden tarkistuslistan avulla perusasioita voi käydä läpi systemaattisesti yhdessä. Pelkkä tarkistaminen ei kuitenkaan auta asiaa. Epäkohdat on korjattava välittömästi. ■ geron.fi

Erikoistutkija Tarja Ojala Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä on antanut asiantuntija-apua blogikirjoitukseen.

Kommentit

  • Arja Hakala

    Tulipalon sattuessa me ikäihmiset emme seleviä 2 – 3 minuutissa ulukoilimmaan. Se on aivan selevä asija.

    Riippuu tietysti minkälaisessa talossa asuu.

    Jos asuu 1-kerroksisessa omakoti- tai rivitalossa niistä voi selevitä piankin pois kotoaan.

    Mutta jos asuu kerrostalossa niin sitten on tenkkapoo.
    Jos palaa porraskäytävässä hissiä ei saa käyttää, vaan on mentävä parvekkeelle. Ja sieltä varatien kautta poistuminen alemmalle parvekkeelle jne. Parveke toisensa jälkeen laskeuduttava alas.

    Parvekkeen varatie on parvekelattialuukun alla. Siitä sinetöidyt portaat lasketaan alas. Miten onnistunee vai jääkö ihmettelyasteelle.

    Näitä ajatellen 1. kerroksen kodit ovat parhaita mahdollisia ikäihmisille.

Jätä kommentti

*